KESKUSTELLAAN KESKUSTELLAAN VAAN KOUVOLA...

KOUVOLAN KULTAINEN KÄDENPURISTUS


Heikki Nurminen....Joo keskustellaan keskustellaan vaan. Kuntalain mukaan kaupungin virkakunta siis kaupunki itse valmistelee kaupunginjohtajan johdolla asiat ja valtuutetut päättävat sitten lopulta kaupungin asioista. Ei siellä kuntalaissa mitään keskustelua kuntalaisten kanssa vaadita, kuntalaisten kuulemismenettelyä kai on?. Kuntavaalit on pidettävä määrävälein ja siellä vaalikarjan keskellä sitä keskustelua politiikan suunnasta pitäisi olla?. Kaupunkilaisen paras on ainut ohjenuora heillä nyt.

Mikään polemiikki, toki rehti avoin keskustelu on hyväksi, mutta ei niillä Kouvolaa pelasta vaan oikeat päätökset sen tekee, jos on tehdäkseen! Toki sitä käydään ilahduttavan vilkkaana juuri rakkassa piskissämme Kouvolan Sanomissa. Ei tämä Kouvola mikään nuorkauppakamari ole, budjetti  on 164 miljoonaa euroa, vaikka hyvä paikka se on kai poikaporukoille politikoida konjakkilasi kädessä?. Vai mitä?Keskustelijat itse määrittävät keskustelun tason, ei se iltaan mennessä yleensä pahemmin selkene?

Mitä avointa keskustelevaa tai vielä enemän päättävää kansalaisfoorumia kaupungissa voisi olla? Joku huutoäänestys vai kenttäoikeusko pitäisi pystyttää? Ei ole paljon muuta mahdollisuutta kuin soittaa omalle valtuutetulle!Ei virkamiehenkään ole pakko vastata kaupunkilaisen kysymykseen jos ei halua.


Syksyllä oli Kasarminmäellä keskustelufoorumi, oikea tulevaisuus paneli, ei siellä ollut muita kun minä ja muuttama muu tilaisuuden järjestäjä paikalla Tutkijoiden Illassa. Se siitä keskusteluista;ei sinne kaadereihin ketään kouvostoliiton nurjuuden betonisynkyydessä tule!Kymijoki keskustelussa ei ollut ei sitten ristinsielua paikalla! Vaikka kaunis Kymijoki, entinen 60-luvun viemärijoki, huutaa nyt kipeästi unohduksissa virkistyspaikkana hylättynä puhdistusta!

Ratkaisevaa "kuntakeskustelua" ei todellakaan käydä paljon muualla kuin päättävissä elimissä puolueiden sisällä päättäjien ja kaupungin virkakunnan välillä. Ei se rehtiä ole, sehän on vahvimman koalition poliittista voimaa!Se on sitä ohjausta.Kouvolan pelastaa valtuutet ja virkakunta yhdessä. Raha on paras konsultti Kouvolan herroille ja rouville marmoritalossa parahin Heikki Nurminen!

"Kun hevoset nai siinä aitaa kaatuu" näin käy myös Kouvolassa! Se "käsittämätön" suoja-aika on  muuten kuntaliiton sopimus viran- ja toimenhaltijoiden nauttima irtisanomis-suoja. Sitä voisi kutsua jonkin moiseksi kultaiseksi kädenpuristuksesi tai asioiden järjestelyvaraksi myös. Sopimusyhteiskunta vaatii veronsa! "Luotan sydämen ääneen" kuten Paula Koivuniemi laulussaan...

Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki

JOULUN JUHLINNALLA ON VUOSITUHANTISET JUURET

TALVINEN JOULU IDYLLI


Jouluna me ryhdymme ajattelemaan miten huomioida läheisiämme. Homo Sapiens ajatteleva ihminen pysähtyy miettimään tätä talvista kaikeutta olemisensa ja Joulun syvintä tarkoitusta. Ja heräämme yhtäkkiä keskellä pimeyttä ihmeelliseen valkeuteen. Tekeydymme lempeäksi hyvää jouluruokaa jakaviksi, lahjoja  antaviksi joulupukeisi ja joulumuoreiksi. Anteliaiksi runsaudensarviksi. Ne kaksi ja muut  määrättiin verolle pantavaviksi kukin omassa kaupungissaan. Me ostamme lapselle kultaa mirhaa ja suitsukkeita nykyversioina.  Kuten kolme itämään tietäjää ja ne neljä tiernapoikaa laulavat tästä ja saavat palkkansa.



Punanenäisiksi tontuikiskin meistä on.  Porsastellaan ja ne kinkut tulevat syödyksi. Saturniaanisen talvipäivänseisausjuhlan palvojat täyttyvät juovuttavista raaka-aineistaan. Juicen sika-laulu kaikaa m3 soittimissamme ja lähiöiden aukiolevista tuuletus-
ikkuinoista. Tulemme äkkiä kuin taikavoiman ohjaamina jouluihmisiksi. Juhlan päähenkilö Jeesus-lapsi siinä tohinassa " hankeen nukkuu unhoituu". Aika-ajoin pakanuus tavarataivaineen markkinahelvetteineen dippaa meitä siihen pirun liemeen.." Heinillä härkien nukkuu kuitenkin meistä lapsi viattomin", jos vain sen ruoka suussa muistaisimme.

Rakkaat suomalaiset ja muu kansainvälinen lukijakuntani! Ei siinä ole mitään ihmeellistä näin on toimittu kautta vuosisatojen kristikunnassa ja Suomessa Anno Domina ajast`aikaa siitä asti kun Joulua alettiin yleisesti viettämään pakanallisen Rooman valtakunnassa..."Iloitkaamme ja riemuitakaamme onhan nyt Jouluaatto" Jeesuksen syntymänjuhla...kiljui myös Juhani Jukola veljillensä - Miksei me poloiset pojat ja  Te rakkaat joulutyttöset myös toisillemme sanoisi, jo vain raasuja kristittyjä oomma kastettu ja rokotettu ainakin siististi niin.?



Suomalaisen joulun ihanteisiin liittyvät kynttilät  itsetehdyt jouluruuat. Omatekoiset koristeet ja joulusauna on Suomessa must. Jouluun on liitetty vanhan pyhäinpäivän tienoille ajoittuneen sadonkorjuujuhlan, kekrin piirteitä. Ruotsalaisilla ja suomalaisilla joulupukki  (nuuttipukki) oli mies, joka pukeutui hedelmällisyysriitin  hahmoksi - pukiksi. Hän laittoi pukin sarvet päähän muuttuakseen šamanistisen perinteen mukaan pukin kaltaiseksi. Asuun kuuluivat myös tuohesta  tehty naamari ja nurin käännetty lammasnahkaturkki.



Pikkulintujen ruokkiminen jouluna on vanha tapa ja kuuluu talonpoikaiskulttuurin viljelytaikuuteen. Joulun ohra - tai kauralyhteen  tarkoitus oli saada linnut jättämään kesällä viljan rauhaan. Muinaissuomalaiset mahdollisesti ajattelivat, että kuolleet eli sielulinnut olivat elävien kanssa mukana keskitalven juhlassa. Siihen on voinut myös liittyä uskomus, että linnut tuovat talolle onnea. Ruotsissa kirkko vastusti tapaa ja se oli Suomessakin katoamassa kunnes eräät lehdet ja hyväntekeväisyys järjestöt elvyttivät sen. Luontoa säästääkseen jotkut voivat joulukuusen hankkimisen sijasta valita pihalta tai lähimetsästä puun ja koristella sen talven eläimille. Oksille ripustetaan talipalloja.



Perinteisiä joulukoristeita ovat himmeli ja olkipukki. Oljesta tehdyt koristeet tulevat kekristä, sadonkorjuun juhlasta. Joulukalenterit tulivat Suomeen toisen maailmansodan jälkeen^. Ennen lahjojen jakoa käydään usein hautausmaalla sytyttämässä kynttilöitä sukuhaudoille. Tapa alkoi Suomessa 1900-luvulla ja yleistyi talvisodan  jälkeen sankarihaudoilla ja pian muillakin. Kaikki protestanttiset kirkot eivät hyväksy haudoilla käyntiä tavan pakanallisen  alkuperän vuoksi. Kekrin kuuluneet vainajien hyvittely- ja kestitystavat siirtyivät jouluun. Nykyisin kynttilöitä voidaan sytyttää yhteisenä kokemuksena vainajien muiston kunnioittamiseksi.^[



Kristillistä sanomaa arvostavissa perheissä voidaan lukea ennen ateriaa jouluevankeliumi. Tapa yleistyi 1800-luvun lopulla herätysliikkeiden  vaikutuksesta. Jouluaamun hyvin aikainen joulukirkko kuuluu protestanttiseen perinteeseen. Kirkossa kuullaan jouluevankeliumi ja veisataan Lutherin virsi 21 Enkeli taivaan. Aikaisemmin luterilainen kirkko suhtautui joulukirkkoon ankarasti. Jos ei ollut kirkossa, sai vuosittaisilla kinkereillä julkiset nuhteet.



Saunominen eli joulusaunassa  käyminen on vanha ja edelleen yleinen tapa.Joululahjojen antamista alettiin harrastaa 1800-luvun alussa varakkaissa perheissä.Tapa syödä runsaasti jouluaterialla  periytyy muinaissuomalaisilta ja liittyy maatalousvuoden kiertoon sekä talvipäivänseisauksen tienoilla vietettyyn valon juhlaan.



Suomalaiseen joulupöytään yleensä kuuluvia ruokia ovat muun muassa erilaiset laatikot, yleensä porkkana- lanttu- ja perunalaatikot sekä erilaiset kalaruoat kuten kylmäsavustettu lohi  graavilohi  graavisiika. Jouluaattona syödään yleensä riisipuuroa. Jouluna syödään myös joulutorttuja ja piparkakkuja. Lipeäkala ja puuro ovat vanhimpia kansan jouluruokia. Ohra vaihtui riisiin 1800-luvulla. Laatikkoruoat, luumukiisseli ja piparkakut omaksuttiin säätyläissaleista talonpoikaispöytiin 1800-luvulla ja 1900-luvulla. Joulukinkku syrjäytti kekripässin myöhään. 1940-luvulla sen haastajaksi tuli kalkkuna. Kossu on syrjäyttämässä joulukaljan juomana.



No eiköhän tässä ole joulujorinaa tarpeeksi, minä taidan laittaa kohta kinkun uuniin.



Ado Sakari Ala-Krekola
Huurteinen Kasarminmäki

ONKO HARMAA TALOUS JO SUOMESSA KARANNUT KÄSISTÄ?

HARMAA TALOUS SYÖ VEROMARKKOJA ROTAN LAILLA

  

Meidän käskettiin takavuosina demarien toimesta rakastamaan  verokarhua. Iloisen verovelvollisen tuli kantaa kortensa  yhteisen kekoon mieluusti. Nyt ovat ajat täysin toiset Euroopan Unionissa, meno vallan merkillinen. Harmaan talouden epäillään karanneen meillä käsistä. Se tekee  todella merkittävän loven velkaantuvan Suomen  ja parattujen kuntienkin tuloihin.


Tekisi mieli kysyä, miksei valtiovalta, armon päättäjät, korvaansa lotkauta asialle? Eikö valtion valvontaa enää haluta  tutkija Markku Hirvosen tapaan olennaisesti tehostaa?

Eduskunnan tarkastusvaliokunta on  tutkinut asian, sen tarkoitus on ollut arvioida Suomen harmaata taloutta. Tuloksessa todetaan, harman talouden aiheuttamat kilpailuhaitat ovat lisääntyneet erityisesti rakennus- ravintola- ja kuljetusaloilla. Suomen harmaan talouden kansainvälistyminen on myös kiihtynyt merkittävästi. On arveltu että harmaan talouden arvo saattaa  olla Suomessa pahimmillaan arvonlisäveron menetyksinä  4.5 - 5 miljardia, salattua tuloa olisi siis hulppeat 10 -15  miljardia. Se on noin 7 % kansantuotteesta.  Aika suuri jäämä saamattomia verotuloja koko ajan lisää velkaantuvalta Suomi Tasavallalata ja sen katajaiselta köyhtyvältä kansalata.

Joidenkin liberaalien kansaivälisten taloustieteilijöiden mukaan harmaan talouden kitkeminen juuriaan myöten tulee yhteiskunnalle kallimmaksi kuin sen tuottama nettohyöty. Heidän mukaan sitä tulisi jopa sitää 10 % asti, koska se helpottaa köyhyyttä ja se uskotaan myös vähentävän sosiaalikulujen määrää. Suomalaisen moraalikäsitysten mukaan hyvinvointi yhteiskunnassa se on kaikki paheksuttavaa rikollista toimintaa ja käytännössä veropetosta ja varkautta yhteiskunnan pussista. Niin ainakin ajateltiin aiemmin takavuosina vanhassa Suomessa markka-aikaan yleisesti maassamme.

Ensivuonna voimaan tuleva  käännetty arvonlisävero rakennusalan palveluille ei poista harmaata taloutta kokonaan.  Sen ei uskota  purevan nyt rehoittavaan kuittikauppaan. Se on myös rajattu hyvin tarkkaan, vain kapealle sektorille rakennusalan toiminnassa.Kotimaan toimialoista harmaan talouden suurimmat ongelmat liittyvät edelleen juuri rakennusalaan. Rakennustoiminnasta maksettavien arvonlisäverojen vajaus oli toissa vuonna runsaat 260 miljoonaa euroa. Tästä 105 miljoonaa euroa syntyi täysin piiloon jääneestä, teoreettiselta liikevaihdoltaan 480 miljoonan euron suuruisesta rakennustoiminnasta. Tämä ohentaa rehellisten urakkamiesten leipää ollenaisesti!

Rakennusalalle on perustettu kahden viime vuoden aikana noin 10 000 uutta yritystä. Niistä 20-40 % on perustettu jatkamaan maksuhäiriöihin tai verovelkoihin kaatunutta liiketoimintaa. Yksi alan ongelma on "kertakäyttöyritykset". Firmaa pyöritetään niin pitkään, kunnes tulee ongelmia. Yritys voi joutua talousrikostutkintaan ja alan liittojen työsaartoon. Lopulta se joutuu tai ajetaan konkurssiin. Ongelmiin joutunut firma hylätään rivakasti, laatikosta kaivetaan uudet puhtaat paperit. Toiminta jatkuu sen jälkeen kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Harmaa talous lisää väistämättä rehellisesti verojaan maksajien rakentajien työttömyyttä.

Rakennuksille on pesiytynyt harmaan talouden seurauksena ns. piilotyöllisiä, jotka eivät ole kirjoissa tai kansissa ja jotka eivät maksa minkäänlaisia veroja. Nämä henkilöt syrjäyttävät työmarkkinoilta rehelliset veroja maksavat rakentajat, jotka ovat nyt joutuneet kortistoon. Ihmettelenkin missä on vastaavan mestarin valta ja vastuu nykyisillä eurotyömailla? Harjaantunut rakennusmestarihan aiemmin poisti tehokkasti työmailtaan kaikki epämääräiset suheerajat. Onko aliurakoiden ketjuttaminen häiyvyttänyt vastuun rajat kokonaan eurotyömailla?

Ravintoloiden piilotalous koostuu niin sanottujen tavallisten yritysten luontoiseduista, palkanlisistä ja kulukorvauksista. Verotuksen ulkopuolelle jää ravintola-alalla noin 500 miljoonaa euroa vuodessa. Toissavuoden 670 miljoonan euron pimeällä liikevaihdolla maksettiin 13 000–14 000 henkilötyövuotta vastaavat 270 miljoonan euron pimeät palkat.

Maan eturivin tilintarkastajiin kuulunut alan konkari Yrjö Tuokko ihmettelee, halutaanko Suomessa kehittää suosiolliset olosuhteet harmaan talouden laajenemiselle tilintarkastuskäytäntöjä romuttamalla."Meidän ei ole syytä vapauttaa 8,8 miljoonan euron liikevaihdon yrityksiä tilintarkastuspakosta, puhumattakaan että alle miljoonan euron liikevaihdon yritykset vapautettaisiin kokonaan kirjanpidosta", Tuokko sanoo. Nämä kansainvälistymisen paineissa syntyneet kaavailut todistaa viranomaisten voimattomuutta asian suhteen. Aika radikaalia vapauttamista  yhteiskunnan valvonnasta! Veroja saisi maksaa siis vapaasti mitä yritys vai haluaa ja viitsii? Verosuunnitteluakaan ei enää tarvittaisi.

Suomessa on on kehitetty rakennuttajien (SRV)  aloitteesta uraauurtava harmaan talouden torjuntaan oma erityinen verkostorekisteri. Johon kirjataan keskitetysti kaikkien urakoitsijoiden ja heidän työntekijöidensä tiedot. Rekisterissä on muun muassa kaikkien työntekijöiden pätevyydet, tieto noudatettavasta työehtosopimuksesta sekä tieto työterveyshuollon järjestämisestä. Rekisterissä on myös tiedot voimassa olevista viranomaisdokumenteista tai niiden puuttumisesta. 

Sen käyttäjä ja käynnistäjä on suomalainen innovatiivinen rakennushankkeiden kokonaistoteuttaja. He vastaavat rakentamisen koko arvoketjusta, hankkeiden kehittämisestä, projektinjohtomallilla toteutettavasta rakentamisesta ja hankkeen kaupallistamisesta.  Tämä onkin hyvä edistysaskel valvonnan tehostamiseksi  rakennusalalla, jota tulee tervehtiä ilolla. Otetaanko homma hanskaan nyt vihdoin viimein ongelma-alan itsensä toimesta Suomessa?

Mikäli urakoitsija ei toimita vaadittuja asiakirjoja,  he poistaa urakoitsijan työmaalta ja purkaa tehdyt sopimukset. Rekisterin avulla pystytään varmistamaan tilaajavastuun hallinnan. Rekisterin kautta saadaan kaikki viranomaisten tarvitsemat raportit luotettavasti ja nopeasti. Tiedonhaku nopeutuu erilaisissa viranomaistarkastuksissa. Myös yrityksen sisäinen raportointi helpottuu rekisterin avulla.

Verkostorekisteri on selkeä harmaan talouden torjunnan  pilottihanke ja oiva toimintamalli. Rekisteri antaa vahvan positiivisen signaalin valveutuneille rakennuttajille, mutta ennen kaikkea se lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä viranomaistahoille. Miksei jokaisella rakentajalla olevaan henkilökorttiin voisi lisätä verokoodia, jonka kautta hänen kaikki työtulonsa rakennuttajan toimeta maksettaisiin? Onko tämä liian yksikertainen halpa ja tehokas tapa hoitaa verovuoto kuriin? Jos palkka siirtyy juohevasti  kädestä käteen, ei tämäkään temppu toimi.

Summa summarnum harmaa talouden kitkeminen on viranomaistehtävä mutta myös alan omavalvontainen asia. Sitä lienee aina ollut jossain määrin kaikissa  yhteiskunnissa hamasta siitä asti kun Josef ja Maria käsketiin veron maksuun. Yhdenvertaisuus lain edessä edellyttää  yhteiskunnalta tehokkaita toimia verotulon kantamiseksi yhteiseen kassaan mahdollisimman kattavasti. Jos verokuri höltyy liiaksi siitä tulee helposti maantapa, jossa voittajia ovat kaikkei ovelimmat veroveijarit.  Isoimpina menettäjinä ovat Suomen Valtio sen kunnat ja  tunnollinen joka sentistä veroa heruttava nöyrä rehellinen palkansaaja.  Se Irvinin laulussa mainittu - valtion aulis lypsylehmä!

Ado Sakari Ala-Krekola

Kasarminmäki

SUOMIKOE MAAHANMUUTTAJILLE ON KOTOTOUTUMISEN OSA

KOTOUTUMINEN VAATII HALUA JA  TARMOKKUUTTA


Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (rkp) ei kannata ajatusta, että maahanmuuttajien Suomi-tietämystä testattaisiin kansalaisuuskokeella. Aika kummallinen kanta korkealta viranomaiselta. Yhteiskuntahan vaatii kaikkialla pääsykokeita testejä ja tietotason tarkastuksia, lupia ja kelpoisuuksia erilaisiin vaativiin toimiin ryhtymiseksi yhteiskunnassa..

Miksei pysävä kansalaisuus voisi edellyttää aikuisilta tietämystä maastamme ja sen kansan kunniakkasta historiasta ja tavoista?Ei tässä pitäisi olla mitään kummallista. Se ei tietenkään saa olla mikään ovelasti järjestetty patoaminen, eikä etukäteen sovittu nollapelitesti. Mikään jäynä se ei saisi olla heiveröisissä ensiaskelissa olevalle untuvikolle. Pisa-tutkimuksella korkealle arvioitu moninainen koulutusjärjestelmämme on tässä hyvä apu. Voi kouliutua etukäteen maamme pohjoisiin oloihin , myös kansamme karuihin koviin vaiheisiin ja onnekkaisiin kohtaloihin hyvin.

Olen periaattessa myönteinen eri kriteerein mamujen ja pakolaisten Suomeen tulolle. Me tarvitsemme heidän työpanostaan ja tulevaisuudessa heidän panoksensa voi olla monilla aloilla jopa ratkaiseva. En ole enkä halua olla tippaakaan punaniska mamunurja. Syrjiminen ja karsastus on sietämättömän typerä tapa toimia. Meidän tulee huolehtia siitä ne jotka otetaan,  tuntevat itsensä tervetulleiksi kuntaamme. Heidän tulee toisaalta tietää, järjestäytynyt yhteiskuntamme edellyttää heiltä omaa tuhtia panostaan. Ei tämän pitäisi olla uutta kenellekään missään päin maailmalla. Veltto selkärangaton vaatimaton virkanhoito ei ole mamuillekaan hyödyksi.

Maahanmuutajien tehokkaan kotoutuksen kannalta siitä on pelkää hyötyä. Kattava testi on heille hyvä ensiaskel onnelliselle  juurtumiselle ja orjentoitumiselle suomalaiseen elämänmenoon. Omasta uskonnostaan kulttuuristaan ja kotoisista tavoistaan heidän ei tarvitse luopua, se on ihmisen oma asia. Mielestäni jokaisella maahanmuutajalla pitäisi olla  meillä Kouvolassa kotoutuskummi. Ihmisyyteen ja humaisuuteen perustuvaa ystävyyttä tulisi kannustaa. Innostaa uusia kummia maahanmuuttokoordinaattori Satu Kurrin työyhteisön kautta kaupungissamme. Järjestyneet olot ovat turva tuki ja hyvän elämän perusta kaikille.

Useissa läntisen Euroopan maissa ja muualla rikkaissa maissa, joihin on innostusta  tulla siirtolaiseksi, on jonkinmoinen kansalaisuuskoe. Miksei myös meillä Suomessa. Brändi työryhmän viesti maailmalle oli, pistämme asiat luistamaan. Me toimimme jämptisti, olemme hyvin orgainosoitu ja hallinoitu maa. Kansalaisuuskoe antaa hyvän singnaalin tästä suuntauksesta maamme kuvankauniisin lumisiin maisemiin tulevalle ulkomaalaiselle.

Järjestetään se kansalaisuuskoe, sitten pulinat pois ja halukkaat työkykyiset vitkaan opintoihin koulutukseen tai tuottaviin töihin.

Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki

PALATAANKO TAKAISIN IMPIVAARAAN KOUVOLAN VÄKI?

TALO IMPIVAARAN AHOLLA NURMIJÄRVELLÄ

Kun lukee  seutukuntamme armoitettujen aviisien mielipidepalstoja tulee vääjämättä mieleen, meillä ja muuallakin on vallalla varsinainen käsienpesu. Kouvolan kuntarakenne pitää palauttaa heti vanhaan kuosiinsa tai ainakin pikapuolin. Euroopan unionista pitää heti erota. Suomen markka on saatava takaisin ja äkkiä. Repovedellä ei ainakaan saa panna tikkua ristiin. Kinnokin tuhlaa vain rahojamme turhuuksiin.Kaikki kuntapäätökset päätökset ovat poikapuolien hätäpäissään tekimiä vikatikkejä. "Eihän näin sotaa käydä pojat " tunnutaan ajatteltavan tällä yleisesti.

Mamutkin ne yönmustat pitäisi kipinkapin palauttaa niin pitkälle missä pippuri kasvaa vai?Tämä on sitä kun bluesia soitetaan vastavirtaan niin kaikki ongelmat korjaantuu. Natoon ei kyllä liitytä koskaan!Kaikki vanhat emännätkin on kai palautettava alkuperäisille isännilleen, ihan vaan periaatteesta? Kun me äreät paapat vanhenemme  ja tarvitsemme tuikitärkeää kotiapua? Vanhat hyvät ajat ovat paskapuhetta; nyt meillä menee paremminkuin ikinä Suomessa ja Kouvolassa!

Reijo Vaurila osui naulan kantaan, täällä Kouvolassa vallitsee vanhatestamentillinen vastahanka. "Keksipä täällä joku tai mikä tahansa taho jonkun uuden idean, on heti eturivissä tungosta, kuka saisi alasampujan sankarinviitan." Retsi panee enää toivonsa nuoriin idearikkaisiin ja uskaliaisiin yrittäjiin? Haikailu takaisin Impivaaran metsiin on ilmeinen ja siihen näytetään jopa lapsenomiseti uskottavan. Mistä tämän kiehtovan risteyskaupungin negatiivinen polemiikki ja kaiken lanaava vastaan haraaminen johtuu. Kummallinen juttu tämä suurien mahdollisuuksien Kymijoen kaupungin näköalattomuus on. En kaipaa mitään toisten päälle puhuvaa yhtäköyttä yhdistystä, joku tolkku ja roti saisi olla näissä lopunajan sganirioissa!

Sitä olen yrittänyt miettiä koko uus Kouvolan ajan. Kai olen itsekin hölmöläinen, joka kannan valoa säkillä kaupunkiin. En voi kuitenkaan olla ihastelematta Seinäjoen menestystarinaa kuntakentässä ja Kouvolankin uudistus-suunnitelmien valoon. Pilotti hankkeita on useita. Ei siellä pohjanmaalla ole sen paremmat eväät kuin meilläkään. Leuhkemmat ehkä! Siellä on vain aimo annos usko itseensä, pohjatonta sisua ja peripohjalainen yrittämisen meininki vallalla. Meillä mietitään vielä mitä saa ja pystytään ylipäänsä nyt  tekemään?

Til-tu se pöhötauti,tilaajatuottaja malli ei ole sopiva pyrittäessä kevyeeseen toimintatapaan vaan siitä tulisi luopua pikaisesti, se ei ole se talousavain, jolla kuntatalous tulevaisuudessa toimii taloudellisesti tehokkaimmin. Sanotaan mitä sanotaan tämä Paras-hanke uusiaika on kunnille valtava haaste, mutta tie on oikea. Peruspalveluihinkin on löydettävä taloudellinen ja juoheva, silti asiakaslähtöinen uudenlainen toimintatapa. Ei kunta ole yritys mutta raha ei yksinkertaiseti riitä tulevaisuudessa hulvattomasti yli lakisääteisten velvotteiden! Faktaa tämä on ei fiktiota!

Kouvolalla on kaikki menestymisen mahdollisuudet, kunha talouden tasapainotustoimet pääsee kunnolla käyntiin vuonna 2014. "Kouvola on kuntaliitoksen loukussa" on Lauri Lamminmäki todennut. Kuntaliittokin on jo havainnut saman tuskaisan asian taannoisessa  artikkelissaan.Tämä on totta.

Me voimme vain odottaa että suoja-ajat umpetuu ja Kouvola pääsee todellisten uudistusten tielle. Siihen asti ei auta muuta kun maksaa kaikki siirtymäajan liitoskustannukset korotettuine veroäyreineen. Juoda tämä kuntakalkki pohjaan. Ja sitten voi Kouvola luoda nahkansa, jos Luoja suo ja viskaalit  Carraran marmoritalossa sen sallii..

Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola

KYMIJOKI TULISI PUHDISTAA JA JOEN ARVO PALAUTTAA

KYMIJOKI ON HISTORIALLINEN MAHTIVIRTA

Kaakkois-Suomen ELY-keskus haluaa lopettaa Kymijoki jahkailun, nyt ne harmilliset haitta-aineet joko poistetaan tai sitten jätetään ne sinne pysyvästi? Mielestäni pohja pitäisi ehdottomasti puhdistaa, niistä kaikista erityisen vaarallisista myrkyistä. Eihän niitä millään voida jättää unhoon  jälkipolvien perinnöksi. Tieto saasteista haittaa joen arvoa, sen maine on tältä osin ihmisille arveluttava!

Puhdas joki olisi paras lahja tuleville sukupolville. Eikö jo yksistään luonnonsuojelulain pitäisi edellyttää puhdistusta? Asia on tavattoman kaksipiipuinen,mutta onhan niistä piipuista tullut monen moista niskaammekin.! Oliskohan jo viimein maksunpaikka, tehdä puhdas joki?

Toisaalla Kinno on myös päättänyt selvittää, miten joki voisi vielä paremmin palvella matkailua virkistystä ja elinkeinoelämää. Joen luonnonkauniita törmiä tulisikin hyödyntää monipuolisesti asuttamiseen ja kenties avaraan maisemointiin, kuten Kuusankoskella on tehty ansiokkaasti. Niin hienoja näkymiä joki meille tarjoaa. Kouvola elää nousee ja virkistyy joesta, tätä tosiseikkaa ei saisi unohtaa. Maisema muovaa ihmistä enemmän kuin mikään muu yksittäinen tekijä, jos vanhempia ei oteta lukuun.

Kymijoki on Kouvolan suurin yksittäinen hyötytekijä oikein laajasti ymmärrettynä. Se on kai asetettukin tärkeimmäksi voimatekijäksi tulevaisuuden kaupunki suunnitelussa, niin kattava, kaikkia kaupunkilaisia koskettava luontoelementti se kokonaisuudessaan on.
Kymijosta on irtiotettu  ajasaatossa valtava talousmassa, kohtuus olisi antaa osa siitä joelle takaisin puhdistukseen.

Kymijoki on ollut liiaksi vain teollinen hyötyjoki, muu toimeliaisuus on kärsinyt joskus joen suuristakin rasituksista.Onhan joki paljon muutakin kuin pelkkää koskivoimaa!. Kymijoki on ollut jotenkin piilossa sivussa asukkailtaan ja myös matkailijoilta.Edellisessä kuntarakenteessa joki oli pilkottuna, ei ollut mahdollisuutta kattavaan arviointiin, nyt on.

Joen asema on aina ollut keskeinen ihmisten hyvinvoinnille, joskus myös sen tila on aiheuttanut pahoinvointia, joen voima ja tehtaat  tarjoavat vieläkin työtä ja toimeentuloa todella monille kaupunkilaisille. Sen rannat ovat rehevät lähes umpeen kasvaneet ja töyräät ovat metsäiset ja jyrkät. Etenkin Kymijoen pääuoman yläpäässä aukeaa Kymen jokinäkymiä aika niukkaan. Kymijoen yläjuoksu Iitin Pyhäjärvestä lähtien on tavattoman luonnonkaunis. Kanootilla hiljaisuudessa tämän luontoparatiisin tavoittaa parhaiten.

Pyhäjärven jälkeen alkaa lähes järvetön osuus mereen. Valkealan reitti yhtyy jokeen Harjunjokena Kouvolassa  jonka jälkeen on joen laajentuma Kuusaanlampi. Joki virtaa Kuusankosken taajaman läpi, jossa on puistomaisia kauniita  rantoja.

Salpausselän jälkeen joen varrella ovat Korian, Myllykosken, Ummeljoen, Inkeroisten ja Anjalan taajamat. Joki virtaa tällä alueella pääasiassa peltojen keskellä. Myllykosken eteläpuolella jokeen virtaa idästä Sorsajoki. Anjalankosken padon alapuolella levenee Anjalanlahden suvanto. Hurukselan kylässä joesta erkanee useita pieniä sivuhaaroja ja jokeen yhtyy toiselta puolelta Junkkarinjärvestä laskeva Juotjoki.

Joen länsipuolella on joen laajentuma Muhjärvi Ahvionkosken jälkeen seuraa alajuoksun ainoa asumaton alue Kouvolan ja Kotkan rajalla. Näillämain joki on runollisen monipolvinen juoksultaan ja jopa maalauksillinen, kuiten lähes koko matkaltaan. Kymijoki on Kymen ja Kouvolan helmi;  sen mahtivirran maine tulisi palauttaa, mikä vielä jäljellä on!

Kymijoki oli ennen Suomen etelärannikon merkittävin vaelluskalajoki. Vaelluskaloja nousi kaikkiin jokihaaroihin, mutta Korkeakoskenhaarassa Korkeakoski oli luonnollinen este nousulle. Muita jokihaaroja pitkin kalat nousivat Anjalankoskelle Ankkapurhaan saakka. Tärkeimmät vaelluskalat olivat lohi, taimen, siika, nahkiainen ankerias, vimpa,  toutain ja kuore. Niin hyvä lohijoki se oli silloin, että Kotkan Langinkoskelle rakennettiin jopa
Keisarillinen kalamaja lohestukseen ja virkistykseen Venäjän  tsaariperheelle!

Patojen, perkausten ja teollisuuden jätevesien vuoksi vaelluskalakannat romahtivat ja hävisivät lähes kokonaan 1950-luvun alkuun mennessä. Vedenlaadun paraneminen, kalaportaiden rakentaminen ja kalanistutus ovat elvyttäneet kalakantoja. Merilohi nousee jokeen ja lisääntyy nykyisin taas luontaisesti. Kymijoen alkuperäinen oma lohikanta ei säilynyt ja lohenistutuksiin valittiin nevanlohi, joka oli maantieteellisesti lähin säilynyt kanta.

Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen mukaan Kymijoen pohja on maailman saastunein tutkittu joen pohja. Pohjakerroksissa on erityisen runsaasti orgaanisia klooriyhdisteitä kuten dioksiineja ja furaaneja sekä elohopeaa. On arvioitu, että Kymijoen pohjassa on dioksiineja yhtä paljon kuin koko Suomenlahdella. Tämä on aika hätkähdyttävä tieto!

Pahimmin saastunut alue on Kuusankosken ja Keltin välillä.  Myrkyt ovat sitoutuneina pohjan sedimentteihin, eivätkä ne saastuta vettä ellei pohjaa pöyhitä? Myös Keltti-Myllykoski väli tulisi puhdistaa saasteita, jos se todetaan uusimmalla tekniikalla mahdolliseksi? Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi on sanonut "Me pystymme tekemään sen, asiasta on käytävä vain ensin arvokeskustelu!"

Tästä syystä joen pohjaa ei saisi yleisen tiedon mukaan ruopata. Kymijoen veden laatu on parantunut 1960-luvulta lähtien ja on nykyisin jo melko hyvä. Kalojen dioksiinipitoisuudet ovat hieman korkeampia kuin muualla Suomen sisävesissä. Mutta selvästi merikaloja alhaisempia. Elohopeapitoisuudet ylittävät varsinkin suurissa petokaloissa EU:n suositusrajan. Erilaisia koskia Kouvolan aluella on  Voikkaa,  Pessankoski  Lappakoski Kuusankoski, Keltti, Myllykoski, Anjalankoski (Ankkapurha), Piirteenkoski, Susikoski, Ahvionkosket  ja Kultaankosket, josta suurimmat on tosin valjastettu sähköntuotantoon.

Vaelluskalojen nousu tulee mahdollistaa vaellusaikana useimpina vuosina vähintään Kymijoen itähaara pitkin Anjalankoskelle saakka ja kaloilla tulee olla riittävästi lisääntymisalueita. Kymijoen pilaantuneiden sedimenttien osittaistakin kunnostusta Kuusankoski–Keltti -välillä tulee selvittää, jos täydellinen puhdistus ei onnistu.

Kunnostuksesta saatava hyöty, työn aikainen lisäkuormitus, loppusijoitus ja kustannukset vaikuttavat loppulliseen päätökseen.Kymijoen vesistöalue kattaa hieman alle 11 prosenttia Suomen pinta-alasta. Se onkin yksi Suomen suurimpia jokia vesialueiltaan. Kymijoen varrella on erämaisia näkymiä rantametsineen, kosteikkoineen ja rantaniittyineen. Tästä ei monetkaan asukkaat Kouvolassa tiedä paljonkaan. Mikä on sääli!

Joella on mahdollisuus erilaisiin elämyksiin, jokiristeilyihin, melomiseen, kalastukseen. Moni puhuukin, että Kymijoki on eteläisen Suomen parhain lohijoki. Näihän se onkin, ikiaikainen merilohen nousuvietti tuo runsaasti lohta harrastekalastajille Kymijoen alapään haaroissa. Lohen nousu tulisi turvata Anjalankosken Ankkapurhaan asti.

Kymijoen arvo tulisi huomata, menneet virheet korjata. Siitä pitää tehdä Kouvolan kaupungin lippulaiva, se onkin meidän tärkein yksittäinen luontokohde. Se on oikea seudun sampo ja tuutori tulevaisuuteen, historiallinen kulttuurijoki parhaasta päästä. Tiesit kai sen?

Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki

LUOTTAMUS KOUVOLAN ELINKEINOTOIMEEN HORJUU?

VANHAT MOKAT SYÖVÄT USKOA HANKKEISIIN

Kouvolan elinkeinotoimi on ajautunut onnettomien tähtien alle.  Uusia työpaikkoja luovien elinkeinotoimen virkamiesten ja elinkeinoyhtiön lähes jokaista aloitetta epäillään. Kunnallinen elinkeinotoimi on kuitenkin korvaamaton apu ja välimies yritysten ja julkishallinnon välillä. Se toimii rahoituksen ohjaajana ja antaa kunnallista vetoapua kaipaavien uushankkeiden  suunnittelijana.

He tekevät sellaisia elvyttäviä hankkeita, joita ei kovalla rahalla alueille synny. Haitaksi niitä on vanhalle yritykselle nyt viimeksi kuorossa moitittu Valkealassa. Niitä sanottiin ennen vanhaan "hyvään aikaan" yleishyödyllisiksi hankkeiksi ja  onnistuessaan ne niitä parhaimmillaan ovatkin.

Käytännössä kaupungin elinkeinojohtaja suurella tilaajarahallaan johtaa ja linjaa hallinoi yksityiskohtia elinkeinohankeissa. Käytännön ja toteutuksen hoitaa meillä Kouvola Innovation oy omistaja ohjauksessa omalla toimialallaan. Se on kaupungin omistama elikeinoyhtiö. Tässä on se julkirahalla hyvää luova koneisto, johon pitäisi olla laajempi luottamus kaikkien hankeosapuolten välillä. Muuten hyvätkään aloitteet ei saa tuulta alleen.


Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäellä on valtuustoryhmien kautta kaupunginhallituksessa omia erikseen sovittuja elinkeinoaloitteita. Nyt meillä kuitenkin menneet ikävät asiat painaa liikaa ja laimentaa luottamusta näihin elinkeinohankeisiin. Kaupunkilaisten on usko hyviinkin prjekteihin horjuu. Näinhän ei saisi dynamisessa kasvuhakuisessa kaupungissa olla. Tämä hallinnoinnin hajanaisuus pitäsi jotenkin eheyttää, luottamuksen palauttamiseksi näihin merkittäviin virkatoimiin.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juhani Pousi on oikein vaatinut uusien työpaikkojen luomista ja mistä ne muualta tulevat yritystoiminnasta. Tulee  luoda houkuttelevia mahdollisuuksia yritystoiminnalle tulla kupunkiin?. Uutta tekemisen meininkiä, veronmaksukykyisiä kasvuyrityksiä Kouvolaan!

Kuntasektori ei voi väkeä lisätä  toimintohinsa, vaan vähenevä jana on ilmeinen. Valtiollakin on omat säästövaatimuksensa, sieltä ei suurta apua löydy. Yritystoiminta ei hakeudu Kouvolaan ilman kunnollista suoranaista houkuttelua ja luottamusta alueen mahdollisuuksiin ja elinkeinotoimen palveluihin. Hehän Kinnon kanssa hoitavat yritysten julkishallinnoinnin uusperustannassa.

Elinkeinopolitiikka on usein luonteeltaan eripuraista ristikkäsistä eduista johtuen.  European Business Innovation Center Kymi Oy  on Kouvolalla 80% osuus, Pertti Eskelisellä 10% ja Iitin kunnalla 10% siivut, sen tehtäviin kuuluu elikeinopolitiikan hoito. Mikä sen tila on?

Kaupunginjohtaja elinkeinotoimi ja Kinnon työntekijät ovat näissä elinkeinoasioissa kirkonharjalla. Heidän tehtävä on synnyttää kaupunkiin ja maaseutualueille uutta elivoimaa osaamista yritystoimintaa ja työmahdollisuuksia. Tämä on se käytetty kolmijalka. Menneitä epäonnistumisia ei tietenkään pidä unohtaa, vaan niistä pitää oppia. Uusi Kouvola ansaitsee uuden alun myös elikeinotoimeensa!.

Syyttelevät puhuvat päät ja nenät pitäisi nyt kääntää jo tulevaisuuteen.  Tutkia kaikki mahdollisuudet miten uutta työllisyyttä voitaisiin kuntaamme aktiivisesti luoda. Kinno oy on revirillään tehnyt veran alla uutteraa työtä. Olen lähes kaiken jaetun infon läpikäynyt, voin vakuuttaa siellä on todella paljon hyviä hankkeita. Odottelen vaan rehellisiä tuloksia julkisuuteen punnintaan?

Viimeistään Repoveden luontokeskushankkeen kohkaus, sinänsä hyvä ja kiitettävä kansalaiskeskustelu osoittaa, jotain pitää tehdä nopeasti luottamuksen palauttamiseksi elinkeinotoimeen. Se on kaupungin virkamiesjohdon asia, hallintojohtajan aloitteellisuus ratkaisee, tietysti viimenkädessä se on omistajan ääni elinkeinoyhtiöissä.  
Luottamusmiestenkin tehtävä puida ja panna  polittisella tasolla asiaa tuloskuntoon.

Mutta avomuutta ja infoa tarvitsevat myös kuntalaiset, joka ovat maksumiehinä hankeissa ja lähes peloisaan odottavat seuraavaa puskasta tulevaa aloitetta. Kuin juoksevaa piikkipää hirveä auton valokiilaan, syyssatisessa sysimustassa yössä! Tämä on ikävä tilanne!

Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki

REPOVEDEN KANSALLISPUISTO KAIPAA UUDEN VETURIN...

SYKSYLLÄ REPOVEDEN KANSALLISPUISTO ASETTUU TALVEEN...

Repoveden kansallispuisto on saamassa vihdoin viimein arvoisensa luontokeskuksen. Se on hyväksytty valmisteluun elinkeinojaoksessa huomattavin varauksin. Hanke on tietenkin puitava ensin erityisen tarkkaan ja kaikkien keskeisten osapuolien soisi tulla asiassa kuulluksi ja huomioiduksi päätettävä sitten yhdessä asiasta.

Tavoitteena tulee olla Pohjois-Valkealan elinkeinoelämän huomattava luontomatkailullinen ja elinkeinojen vilkastuttaminen. Uutta kansainväkistäkin modernia säpinää kaivataan sinne kipeästi, vanhojen yhdentähden* palvelujen varassa ei enää merkittävää kasvua synny! Hikinen rehkiminen erämaassa kaipaa vastineekseen kunnolliset kylpylä saunaosastot, tasokkaat majoitus ja ravintola- ja ohjelmapalvelut.

Orilammen lomakeskuksen asema ei  ole uhattuna tämän hankkeen takia. Päinvastoin huomattava volymin lisäys voi johtaa koko alueen yritystoiminnan elpymiseen uudelleen. Sehän tämän uuden hankkeen päämäärä täytyy ollakin. Mikään olemassa olevan yritystoiminnan tuho ei voi olla totta ja tuskin tulee lähitionoon abc-autioitumista tapahtumaan; elvyttävä pulppihan se olisi!. Jos ei lisävolymia tule, ei siihen yhteistä rahaa kannata satsata, vaan vanha luonnonrauhaan perustuva hiljaiselo sitten jatkukoot rikkumatta.

Ei kai sitä nyt siellä Valkealan yrittäjäpiireissä hiipuvaa jämähtämistä sinne pohjoiseen haluta? Kenties Vuohijärven puolelta löytyisi kiistattomampi paikka luontokeskuskelle, kiinteässä yhteistyössä Metsähallituksen kanssa?

Tosiasia on myös että ilman merkittävää julkista investointia sinne ei mitään olleellista uutta näytä muodostuvan. Uusalkuista ideointia korkealuokkaista majoitusta ja  tuhtia monenkeskistä uutuushanketta alueelle kaivataan, se on selvää. Lapin matkailun onnistuneet  luontokohteet puhuvat vahvasti Kinno Oy vetoisena tämän suurehkon hankeen puolesta. Näinhän sielläkin toimitaan kunnat tekee kunnallistekniikan ja kaavan alueelle..

Keskeisenä tulisi hankkessa olla kannattavan paikallisen yritystoiminnan tuki ja elvytys. Täysin kansallispuiston luontoarvoihin perustuva runsas ja hyvin kattavat palvelut tuottava viihtyisä ja vetävä jotenkin unikki ratkaisu järviluonto/ metsäluontokeskus.

Luontokeskuksen pitäisi tuoda kansallispuistoon pääasiassa uusia vaativia maksavia asiakkaita. Niitä joita erämaaluonto ja sen ehtat arvot se suuri rauha ja hiljaisuus todella kiinnostaa. Luontoklusteria jotka ovat valmiit viipymään aluella pitempäänkin. Arvoisia sinänsä tärkeitä päiväperhoja meitä paikallisia on siellä nyt riittämiin piipahtanutkin jo.

Markkinoinoinnin tulisi suunnata kansaivälisille ja kotimaan ekomatkailu ihmisille, jotka etsivät Suomen puhdasta järviluontoa ja sen runsaita aktiviteettejä. Kaupunkilaisia  perheitä, jotka haluaa kokea  koskematoman erämaa pysäyttävän elämyksen, seisahtua ja kuulla kaakurin unikkia aina yllättävää kirskuntaa.

Lämpimästi tervetuloa Kouvolaan pohjoisen järvialueen luonto- ja matkailukeskus. Asia on nyt  viimein saanut konkreettisen modernin hyvää lupaavan muotonsa.

Elinkeinoyhtiö Kinnossa tehty aiekonsepti on perinpohjainen ja  vaikuttaa toteutus kelpoiselta. Siellä muodostui  selkeä   suunnitelma Luonto- ja matkailukeskuksen perustamiselle ja hahmotus jämäkille  toiminnoille. Mikä pitkään etsitty puhdas yksityinen taho ja raha voisi toimia näin laajalla segmentillä?

Repoveden kansallispuiston tuntumaan sijoitetaan matkailukeskus, alueen matkailussa tarvittava kansallispuiston antiin perustuva palvelukeskus. Sen kautta  kansallispuistoon ja  järvipuistoon matkailijat  ohjataan alueille. Suomi- puusta rakennettu massivinen The Northern Light Point olisi hyvä urpaanien ihmisten luonnontuntemisen lisäämiseksi, pontimena kaikille luonnossa liikkumisen. Koulutuksen ja opastoiminnan tilavaraus sekä alueen ravintola ja majoitustilat. Toivottavasti hanke totutuu näin kattavana!

Repoveden keskukseen tullee myös  luontonäyttely, jossa alueen luonnon erikoispiirteet tuodaan esiin. Suunnitelmissa on myös  kokous- ja kongressikeskus. Keskuksen tilat toteutetaan monikäyttöisyyden periaatteella siten, että luontonäyttelytilat ovat käytettävissä pienimuotoisessa kokous- ja kongressitoiminnassa. Se tuo keskukseen toivottavasti uutta tuoretta asiakaskuntaa, tutustumaan siinä sivussa myös kansallispuston runsaaseen terveellisen hien tuottavaan luontotarjontaan.

Luonto- ja matkailukeskuksen arvioitu kustannus on noin 6,2 miljoonaa euroa. Kustannusten jakautuminen eri tahoille on suunniteltu siten, että perusinvestoinnista 10 % katetaan toimintaan osallistuvien yritysten osuuksilla, 20 % kaupungin suoralla investoinnilla ja 70 % investoinnista muodostuu julkistahojen tukirahoituksesta ja muista suorista investoinneista.

Lopullinen malli muodostunee Kinnossa  hankkeen valmisteluhankkeessa. Suoran investoinnin lisäksi kaupungin tulee varautua alueen kehittämiseen tähtäävien kehityshankkeiden kuntarahoitusosuuksiin. Mielestäni pienyrittäjien opastoiminnan tukemiseen olisi erityisesti panostettava, eikä pistää heitä nurkaan mököttämään kuksoineen lerppahatuissaan tyytymättöminä ohueseen osaansa. Niin ei saa käydä!.

Kun on puhuttu että kaikki palvelut viedään pois suurkunnan lievealueilta, jos sitten jotain merkittävää ollaan sinne periferiaan antamassa, ei pitäisi olla heti niitä torpaamassa. Jari Larikan kannan kyllä vaalien alla ymmärrän, sen missä hän kannattaa uusinvestointeja luontomatkailuun Repoveden kansallispuiston luontotarjonnan hyödyntämiseksi paremmin.Muu on pelkkää omalehmä ojassa Orilampi populismia, nostalgista tarrautumista menneeseen, näin se valssi menee...

Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki

ISYYS ON MIESTEN JUTTU, ONKO MIEHENÄ YHÄ MESSEVÄÄ OLLA?

On tulossa järjestyksessä kuudes miesten viikko. Teemana on "Isyys on miesten juttu!" Miehenä on vielä kaiken kaikkiana aika messevää olla. Myös Suomen eduskunnassa tapahtui viime viikolla läpimurto miesrintamalla. Miesverkosto on sinne lähiaikoina perusteella. Kansanedustajat Kari Uotinen ja Kouvolan Jari Larikka on valittu sen johtokaksikoksi. Herrat ovat päättäneet kirjottaa uuden luvun miesparan puolesta maassamme. Tarviiko mies puolustusta? Se lienee kyseenalainen kimurantti juttu. Heikot uusavuttomat miehet ja eroissa perheistään kipuilevat  kyllä vertaistukea  taitavat tarvita. Meitä on miehinä moneksi,
 kuten rakkaita naisiakin.


Tähänkö on kaikessa pohjimmiltaan oikeassa tasa-arvo vaatimuksissa ja kaikessa "periksi antamisessa" tultu? Miehen absoluuttisen isäntäaseman horjuminen ja monet miehen asemaa tasaavat toimenpiteet on tosiasia.! Naiset ovat rynnineet myös kaikilla rintamilla miesten perinteisesti hallitsemiin napahommiin, se on saanut etenkin vanhat miehet hämmenyksiin ja nyt liikkelle yli puoluerajojen.  Edustaja Jari Larikka odottaa kaikkien mieskansanedustajien liittyvän syksyn aikana uuteen äijäverkostoonsa! Jos näin käy Suomen eduskunnan mieshistoriaan lienee tulossa uusi paalutus. Onko jouduttu identtiseen ahdinkoon, naisten käydessä lähes kaikkialla yhteiskunnassa täysverisestä ravakasta miehestä? Lasten synnytys sentään on vielä naisten heiniä, miestä ei siihen prosessiin enää edes välttämättä haluta. Pelkkä sperman luovuttaja tarvitaan!. On se pojat niin väärin!.


Naisliikkeen kiehtova voima on saattanut miehet jo jotenkin altavastaajan asemaan, ainakin henkisesti inisemään oloaan, vitsit mieskö kaipaa nyt  jo apua edunvalvontaa?. Me isät isänpäivänä, isyys ja miehet ylipäätään ovat olleet viime aikoina reimasti tapetilla. Keskustelua on käyty miehille korvamerkityn perhevapaan lisäämisestä, isyyden arvostuksesta, isyyslain muutostarpeista. Nuorten miesten kasvavasta syrjäytymisestä on tullut hätkähdyttävä ongelma!. Miten isyyttä voisi tukea ja vahvistaa siten, ettei se olisi vain veristä oikeuksista kamppailua, vaan paremminkin rakentavaa yhteistyötä hyvinvoinnin  ja perheen tasaarvon puolesta? Isyyden arvostuksen  selkeä  kohottaminen on ensiarvoisen tärkeää nyt. Puntaria on nyt siirrettävä varmaakin vähän taa päin!


Äitiyden luonnollista arvoa ja keskeitä vahvaa asemaa ei isyyden kohottaminen uhkaa. Pareminkin on oletettavaa - siitä hyötyy lapset kaikkein eniten. Erossa miehen asema on tunnetusti erityisen heikko ja usein se käytännössä otetaan pois. Jos isä ei kyllin hanakasti pidä kiinni oikeuksistaan. Isyyden lähes täydellinen "riisto" erossa lyö miehen erityisen itsetunnottomaan tilaan. Ankaran itsetuhoinen juopottelu näytää kumpuavan juuri tästä naisen taholta koetusta kostotoimesta. Tällöin pallo on usein todella hukassa isiltä. Siinä alingossa on leikki kaukana, mustat ja valkoiset enkelit käy periraamatullista taistelua miehen kärsivästä sielusta. Usein vain uusi ihana nainen voi siitä "vaskiämpäristä" itkuisen isän pelastaa auvoiseen rakastavaan sylihoitoonsa.!


Tasa-arvolakiin sisältyy nykyisin vakavia ongelmia, jotka edistävät miehiin kohdistuvaa sukupuolisyrjintää. Vakavimpana ongelmana on se, että lain tavoite on tavattoman epäselvästi määritelty. Tämä on johtanut siihen, että tasa-arvolain ja samalla koko Suomen tasa-arvopolitiikan tosiasiallinen tavoite on määritelty STM:n tasa-arvoyksikön sekä tasa-arvovaltuutetun toimesta. Se on virkatoimi näyttää kiteyteen naisen aseman lähes yksipuoliseksi varjeluksi. Onko lain soveltaminen unohtanut miehet kokonaan ja laista on tullut jopa jopa tulppa muuten huippupäteviä miehiä saamasta muuten ansaitsemaansa työpaikkaa. Onko munat on ja haitta hyvän työn saamiseksi?.Ei kai nyt sentään!


Koska tasa-arvolain ja tasa-arvopolitiikan tavoitteen määrittely on jätetty virkamiesten tehtäväksi, on tämä johtanut toisinaan mielivaltaisiin ja miehiä syrjiviin tulkintoihin viranomaistoiminnassa. Miesten tasa-arvoa vaativat tahot pyytää eduskuntaa vakavasti perehtymään nykyisen tasa-arvolain ongelmiin sekä niihin ratkaisuehdotuksiin. Osittain varmaan eduskunnan miesverkostokin on perustettu tämän takia, kun on tämä toiseen laitaan lipsahtanut tilanne on koettu jo yhteiskunnan miehistössä vähintäänkin huolestuttavaksi? Miehet porskuttaa kyllä ylipäänsä yhä sikana, siitä ei ole epäilystäkään.

Miesliike ei tietenkään saa nousta ykskantaan naista vastaan, vaan kaikki rakentavat ja eheyttävä toimet miehen ja koko perheen puolesta tulee olla linjassa yhdenvertaisuuden kanssa.Tämä miesten parveilun omainen liikehdintä osoittaa pohjinmiltaan miten tehokkaasti naisverkostot ovat Minna Ganthista lähtien toimineet naisen aseman parantamiseksi ja ohiko.? Suomessa miesten ja naisten tasa-arvo on kansainvälisesti tarkasteltuna aivan huippuluokkaa.

Onko nyt tultu  siihen että naiset ovat saavuttaneet jo niin suuren "edun" napakuudellaan, että miehen ei auta muu myöntää avoimesti naiset on in mies out. Vaatiiko
todella nykyisen miehisyyden säilyttäminen  näin voimakasta viisaitten päitten yhteen lyöntiä? Mene ja tiedä!

Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki

VANHUSHUOLLON TILA ON EDELLEEN SUOMESSA HÄPEÄLLINEN!

KAKSI MUMMOAKO SUOMESSA LIIKAA?

Valviran viimeisin tutkimus tältä kesältä on todennut vanhustenhuollon olevan edelleen Suomessa huonolla tolalla, lähes häpeällinen. Mitään parannusta ei yhteiskunnallisesta polemiikista huolimatta ole  tapahtunut. Yleisesti väitetään hoidon olevan pääosin hyvää, joitan poikkeuksia lukuunottamatta. Se on kuitenkin luulottelua hyväuskoisuutta, eikä pidä pakkaansa  tämän erityisen kattavan tutkimuksen valossa. Tilanne on kentällä täysin päinvastainen ja  sillä siisti!

Onkin tarpeellista kysyä viimein, missä viipyy vanhusasiamies ja puhipuhuttu vanhuslaki  hyvähoidon suositusten saavuttamiseksi? Missä viipyy ylipäänsä valtiovallan ja kuntien  pikatoimet asian korjaamiseksi? Yhteiskunnan tila näkyy parhaiten siellä, miten se kohtelee kaikkein heikompia jäseniään. Pohjimmitaan on kyse ihmisyydestä ja eettisyydestä ja moraalista!. Kaikki nämä arvot on heitetty nyt romukoppaan!

Valviran tehtävä on parantaa ohjauksen ja valvonnan keinoin oikesturvan toteutumista ja palvelujen laatua sosiaali- ja terveydenhuollossa.Selvityksen perusteella Valvira ja aluehallintovirastot käynnistävät 184 vanhustenhuollon yksikköä koskevan valvonnan. Kansalaisten voimakas kritiikki vanhustenhoidon epäkohtiin on saanut sentään valvovat viranomaiset liikkeelle. Se onkin yön ainoa valopilkku, tässä vahushuollon murheellisen kestämättömässä umpiperässä!. Suomessa puhuttiin pitkään ettei 50-vuotias kelpaa enää työelämään. Onko nyt niin sama asenne on vanhushoidossa, ei anneta kunnon hoitaakaan, kunhan säilytetään kutakin aikansa?

Erityisiä  toimenpiteitä kohdistetaan niihin toimintayksikköihin, jotka jättivät muistutuksen jälkeenkin vastaamatta kyselyyn. Suomessa ei ole kyse pelkästään rahasta vaan asenteet ja arvot ovat jotenkin oudon vastahankaiset, etten sanoisi Jumalattomat.. Vanhuksia ei enää  kunnioiteta niin kuin joskus ennevanhaan, vaan tilalle on tullut kylmä talousajattelu diorisointi  käskyttäminen vanhusten alistaminen jopa "moppaus" ja suurissa yksiköissä tehdasmainen vanhusten käsittely on arkipäivää! Idealismi on kauhella tavalla kuollut ja kuopattu ja poliisi tutkii lopulta asiaa, ruumita kaivetaan haudoistaan?

Vanhushuollon tilat ovat parantuneet ja viihtyisyyteen on panostettu hiukan lisää viime aikoina, mutta masentava steriili laitosmaisuus iskee vasten kasvoja edellen kaikkialla kuin märkärätti. Vanhustenhoidon ja viriketoiminnan kärkimaita maailmassa on Tanska. Siellä on todettu vanhusten tarvitsevan värikylläisen erilaisia haasteita tarjoavan asuin ja hoiva ympäristön, todellisen "huvikummun" säilyttääkseen korkean vireystilan elämässään! Vanhus voi jopa parantua ruokavalion liikunnan ja harkitun viriketoiminnan ansiosta! Suomessa vanhusten totaalinen yksinäisyys on kaikkein polttavin ongelma! Koneruokintaa suunnitellaan kuin eläimille!

Positiivinen yhteisöllisyys on kantavana ajatuksena kaikissa mallimaissa. Amerikassa on menty niin pitkälle että lattiat on vinoja, ovet erikokoisia, seinät ja katot rakennettu mitä ihmeellisimmiksi, väribaletin hehkeämmät värit on käytössä. Huonekaluilla on monia käyttötarkoituksia kekseliäiden senjorien käyttää! Niissä tiloissa vanhukset kuulemma kukoistavat ja ovat viriilejä, innostuvat asioista voivat siellä paremmin kuin kuin missän muualla yhteiskunnassa. Näin yhteiskunta haluaa palkita ja kannustaa kunniajäseniään.
Meillä puhutaan mistä kaakelista paska on helpoimmin putsattavissa.

Tarkastetuista 1237 vanhustenhuollon yksiköstä vain 149 paikasta 12 % täytti kaikkien asetettujen indikaattoreiden kriteerit. Niissä saavutettiin vähintään alin hyväksyttävä taso. Muut 1088 yksikköä alittivat riman ainakin yhden kriteerin kohdalla. Yleisin puute oli liian pitkä yötauko ruokailujen välillä on 11 tuntia tai enemmän. Tässä piilee se häpeällisyys kuivettuminen ja nälkä, se on sietämätön epäkohta.

Kysynkin missä se hoitoa tarvitsevien vanhusten hyvinvointivaltio on, josta politikot tasavallassa  edelleen hartaudella puhuu? Eikö vanhukset ole tämän maan rakentaneet ja ahkeralla työllään ylöspanneet?

Yksityisessä vanhustenhuollossa korostuu etukäteisvalvonta. Aloitettavaan ympärivuorokautiseen sosiaalihuollon toimintaan on saatava lupa aluehallintovirastolta.  Luvan saaminen edellyttää selvitystä toiminnasta, tiloista ja käytettävissä olevista voimavaroista. Toiminnasta on myös annettava vuosittain toimintakertomus aluehallintovirastolle. Julkisen sektorin vanhustenhuollon yksiköillä tällaisia vaatimuksia ei ole. Ennakoiva valvonta, esimerkiksi omavalvontasuunnitelmat, parantaisivat Valviran näkemyksen mukaan vanhustenhuollon laatua myös julkisella sektorilla.

Julkisissa vanhustenhuollon toimintayksiköissä on keskimäärin vähemmän hoitoon osallistuvaa henkilökuntaa ja henkilökunnalta puuttuu tehtävään vaativa kelpoisuus useammin kuin yksityisellä sektorilla.

Taustalla saattaa olla se, että runsas neljännes julkisen sektorin hoitolaitoksista on vanhainkoteja, kun taas yksityissektorin laitoksista vain kolme prosenttia on niitä. Suurin osa vanhainkodeista on vanhoja laitoksia, joita perustettaessa henkilökunnan kelpoisuusvaatimuksia ei vielä ollut.

Sosiaali- ja terveysministeriön laatimien Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukaan henkilökunnan määrä ja koulutusvaatimukset samoin kuin vanhuksille varatut tilat on mitoitettava sen mukaan, kuinka paljon ja millaisessa kunnossa olevia vanhuksia yksikössä hoidetaan. Julkisissa vanhainkodeissa ja muissa yksiköissä hoidetaan useammin huonokuntoisia vanhuksia kuin yksityisissä.


Henkilökunta, koulutus ja tilat on mitoitettava hoidettavien kunnon mukaisesti, jotta saavutetaan ainakin vähimmäisvaatimukset täyttävä palvelutaso. Paljon apua tarvitsevien ihmisten hoidon on oltava yhtä laadukasta kuin muidenkin. Laadukas toiminta edellyttää myös asianmukaisia toimintatapoja, hyvää toiminnan johtamista ja oikeanlaista asenneilmapiiriä.

Selvityksen perusteella löytyi vain vaivaiset seitsemän (7) yksikköä, jotka täyttävät vanhustenhuollon laatukriteerit erinomaisesti. Nyt pyydetään heitä antamaan tietoja siitä, miten erinomaisiin tuloksiin on päästy. Viranomaiset jakaa näin saatuja tietoja hyvistä käytännöistä muualle vanhustenhuoltoon.Valvira laatii selvityksen pohjalta vanhustenhuollon yksiköille vanhusten ravitsemuksen turvaamiseen liittyvän toimintaohjeen. Ohjeessa kiinnitetään erityisesti huomiota päivärytmin järjestämiseen niin, ettei ilta- ja aamuruokailun väli veny kohtuuttoman pitkäksi. 


Vanhushoidon puutteet ovat varmaakin niitä iäisyyskysymyksiä, jotka korjaantuvat vain luonnollista tietään kalmiston kautta?.Vai voisiko hyvinvointivaltio sittenkin panostaa arvokkaaseen hoitoon ja korjauttaa havatut puutteet? "Ei kenkään oo huono ihminen, vaan toinen on heikompi toista".


Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki

KOVAT RASVAT PUHUTTAA EIKÖ KORESTROLILÄÄKKEET OLEKAAN TEHOKKAITA?

Nyt kuuluu todella kummia kolestrolilääke rintamalta!?Eikö kansalle lähes väkisin tai ainakin pelottelemalla syötetty kolestorolilääkitys olekaan väitetyn tehokasta?

Jo noin 700 00 suomalaista hotkii äkkikuoleman pelossa kolestrolilääkkeitä pelastavana  helppona tienä pitkään ikään!. Nyt on tullut uutta tuoretta  tutkimustulosta vapaan puoluettoman tutkimuksen maailmasta, joka ei tuekaan näin massivista kansanlääkintää.

Niin mielettömän monille on tämä lääketarina syötetty totena, jos et näitä nappeja ota henki pois jos ei hyvin äkkiä niin kuitenkin pian. No kukapa  professoritason varmaa vakuuttelua uskaltaisi epäillä. Meillehän jo lapsena opettiin että kalanmaksaöljy on syötävä, vaikka se niin mielttömän vastenmieleisen pahaa olikin. Kaikki lääkärin määräämat lääkkeet on liikoja kyselemättä nieltävä nöyränä poikana.

Kaikki alkoi Tohtori Pekka Puskan Pohjois-Karjala projektista 70-luvulla, jolloin raavaille miehille alkoivat vaimot syöttää vihanneksia miehensä menettämisen pelossa so. pupunruokaa. Kaikkiin kovia rasvoja sisältäviin tuotteisiin liitettiin ykskantaan pääkallokuvio.

Taustalla oli kohonnut sepelvaltimotauti kuolleisuus, ja syylliseksi päätettin kovatrasvat.

Olisko ruokavalio kuitenkin sepalvaltimotaudin tehokkain ehkäisijä, eikä tämä lääkitys? 

Jostain kumman syystä projektin myötä sydänkuolleisuus vähenikin damaattisesti. Oliskohan vihannekset ja muut kokojyvä tuotteet ja ruokaremonttit tehneet tehtävänsä ja vaimon huolehtiva rakkaus parantanut läskikapinalliset pahimmalta sgenariolta. Mene ja tiedä. Elintavoilla voidaan nähtävästi vaikuttaa kaikkein tehokkaimmin omaan terveyteensä! Tästä ollaan yksimielisiä!

Sen rasvamantraa alettiin  niin perisuomalaiseen perusteelliseen tapaan jauhamaan, etttä tuli kansanuskoa jos mistä! Ihanan maukas voinokarekkin oli pannassa. Voi veljet tätä terveysnatsien ruokotonta aikaa!  Puhumattakaan taivaallisen hyvä läskisoossikin oli niissä arvioissa rankattu kuolettavaksi negtariksi. Tämäkin "totuus" on viimeaikona asetteu kyseenalaiseksi. Voi onkin tuiki tärkeä  E-vitaminnin imeytymissilta!

Vanhakansa ei  kuitenkaan täysin uskonut rasvatarinaa ja punaista maitoa ostettiin ja juotiin sitkeästi. Se toisinajattelija, joka sitä kärryynsä lastasi  luokiteltiin auttamattoman tietämättömäksi juntiksi. Oikeaksi terveydestään välittämättömäksi barbaariksi.

Faktaa on kuitenkin se että kovat rasvat aiheuttaa suonten tukkeutumaa eli sepelvaltimotautia, etenkin nuorille ihmisille mutta kolestrolilääkitys ei sitä estä, kuten on väitetty!

Oliko taas kerran kansan syvät rivit oikeassa kun epäilivat rasvaväitettä vääräksi. Olivat mutta ei kaikilta osin!Lääketutkimuksissakin jos jotain negatiivisiä vaikutuksia ilmeni, ne lopetettiin välittömästi tai toistettiin niin kauan että haluttu vaikutus saatiin. Nyt lääketutkimus on vietävä loppuun mukinoitta ja se hyvä asia.

Nyt on todettu kolesterolia alentavat lääkkeet eivät välttämättä vähennäkään sydänkohtauksia tai kuolemia kuten aiemmin on väitetty. Niin kutsutut statiinilääkkeet kyllä alentavat kolesterolia, mutta moni tutkija ja lääkäri on huomannut, että tutkimuksista ei ole saatu näyttöä kuolemantapausten vähenemisestä. Tässä sitä nyt ollaan kaikki kieltäymykset olleet täysin turhia. Onko munkillinen oikeaoppisuus  valunut hukkaan?.

Yli 65-vuotialta pitäisi kolestrolilääkitys lopettaa kokonaan hyödyttämänä, tästä ollaan nykyisin kai yksimielisiä?

Maanantain MOT-ohjelmassa useat asiantuntijatahot kertovat, että kolesterolilääkkeet voivat jopa nostaa kuoleman riskiä.Lisäksi kolesterolia alentavien statiinilääkkeiden on huomattu aiheuttavan myös muita haittavaikutuksia kuten haimatulehduksia ja diabetesta.

Ohjelmassa kerrotaan lisäksi, että useiden tutkimusten mukaan korkean kolesterolin tiedetään olevan riskitekijä vain nuorille miehille.

Haastatelluista asiantuntijoista moni myös väittää, että esimerkiksi ikääntyneille naisille korkea kolesteroli olisi itse asiassa hyvä asia.

Suomen Sydänliiton puheenjohtaja professori Matti Uusitupa sanoo, että ohjelma perustui pelkästään provokatiivisiin väitteisiin, mutta myöntää, että osa saattaa syödä kolesterolin alentamislääkkeitä turhaan. Kuitenkin johtavat kansanterveysprofessorit ovat lähes kaikki, yhtä lukuun ottamatta, saaneet lääketehtailta rahallista tukea.

Ylivoimainen enemmistö vakavasti otettavista tutkijoista pitää LDL-kolesterolipitoisuutta suorassa syy-suhteessa valtimokovettumatautiin. Alentamalla kolesterolipitoisuutta lääkkein tai ruokavaliolla, saadaan valtimotautitapaukset vähenemään. Tästä on niin vahva näyttö, että tämä lipidihypoteesi kyllä kestää, Uusitupa selittää.

Statiinit ovat Uusituvan mukaan olleet pitkällä aikavälillä hyvin turvallinen lääkeaineryhmä. Mitä matalariskisimpiin henkilöihin mennään ja pyritään heidän kolesterolitasoaan alentamaan, niin suhteellinen hyöty käy entistä vähäisemmäksi, Uusitupa lisää.

Kolesterolin alentamislääkkeet ovat tällä hetkellä maailman myydyin lääkeryhmä.

Ei siis ihme jos se on maailmanlaajuisesti  lyönyt läpi itsensä lääkärikuntaan ilman suurempaa kritikkiä. Taustalla on mahtavat taloudelliset resussit muokkamaan suotuisaa mielipideilmastoa massakäytölle.

Lääkeen väitetään olevan kaikinpuolin turvallinen, vaikka nyt on havahduttuu suuriin sivuvaikutuksiin, jopa äkkikuolemia siihen yhdistämättömään haimatulehdukseen! Tämäkö on kiitos papillisesta lääkeiden syönnistämme?

Tämä asia on niin ristiriitainen tapaus, ei tiedä enää kehen uskoa ja näin ei saisi kansanlääkinnässä sulo Suomessamme olla! Vai mitä?

Ado Sakari Ala-Krekola

Kasarminmäki

KOUVOLA IHASTUTTI SATUNNAISEN MATKAILIJAN

KOUVOLA ON LUONTOKAUPUNKIEN AATELIA SUOMESSA

Päätoimittaja Leena Karo tuli turistina meille Kouvolaan ja ihmetteli  pittoreskejä ihastuttavia yksityiskohtia ja topakoita laatupalveluita. Hän kirjoitti lehtensä (Kodin Kuvalehti) pääkirjoitukseen uuden näkökulman Kouvolan moniääniseen lauluun. Sulasolia se  juttu meille oli, muuta ei voi sanoa.

Eikö tämä olekaan satunnaisen matkailijan silmissä se harmaa hiirulainen, joksi se liian usein Kouvolan entisten poikien kokkapuheissa hahmotetaan. Tämä ei ole matkailumainos uskokaa pois, vaan vakavan pohdinnan paikka oikeaan omakuvaan nuoressa Pohjois-Kymelaakson ihanassa kaupungissa.! Pohtikaamme kaikkia hyviä esitettyjä argumentteja yhdessä.

Olisipa meillä silmät  nähdä maaseutukaupunkimme ainutlaatuinen  arvo ja selkeä näkymä yksityiskohdissa piileviin viihtyisiin nyansseihin?Luontomaalareille on täällä lähes kaikki Suomen luontotyypit maalata, myös Valkealan meri Vuohijärvi. Lastenkasvatus maalla, luomu- ja muu lähiruoka idea, väljä yksinkertainen "hidas tempoinen" ekolooginen onnen täytyeinen elämäntyyli maaseudulla, kuitenkin lähellä palveluita, ovat nyt trendi Euroopassa. Miksei myös meillä Kymessä?

Olemme vieraan kulkijan silmissä kodikkuuden rauhallinen tyyssija, nautinnollisen turvallinen leppoisa, verhreysessä rennosti istuva suurkaupunkinuorukainen? Vetävän sorja luontokaupunki kaunotar! Suonette anteeksi maalailuni, olen runollisen innoissani luontokaupunki ajatukseen.! Runoilija Eino Leino saisi täältä varmaan oivan innoituksen Repoveden maisemissa.

Mikä meillä mättää, kun tämä seikka niin harvoin puheenparsissa havanoidaan?. Olisikohan meidän korkea aika  jalkautua viimein upouuteen kaupunkimme?  Eikä kuunnella vain loputtomia katkeran karvaita valitusvirsiä. Onko kanteleemme viritetty Kymijoen pajuihin, sulosoitton sijaan kuuluu vaimea nyyhke lehvistössä?

Totta tosiaan, onko asiat noin kun se meille kerrotaan? Hän oli käynyt meillä Kouvolassa vain kahdesti kahdessa kymmenssä vuodessa ja nyt taas. Ei siis oikeastaan mitään ennakkoon nuijittua sapluunaa korvienvälissä! Toki Kouvolan entisenä nuorena hän tiesi mihin mennä."Bussin ikkunasta kaupunki näytti väljältä ja vihreältä, paljon puistoja ja istutuksia, ruska parhaimmillaan".hän hehkuttaa. "Miten valtavan ylpeitä kaikki tapaamani paikalliset olivat koti- ja työkaupungistaan." hän lisää innoissaan. Mitä ihmettä, kukaan ei poistu ennekuin syyllinen löytyy!Missäköhän Leena Karo on ollut tuota juttua kuunnellut?

Kaupunkikierroksella esiteltiin keskustan monimuotoista arkkitehtuuria ja laajaa historiallisten punatiilirakennuksien kruunaamaa Kasarminmäkeä. Oli maisteltu kuulua Kouvolan lakua ja käyty Arboretumin syksyistä ruskavärikyyttä ihailemassa. Kaupungin ohi sen sijaan hän oli ajanut satoja kertoja edes tajuamatta, miltä uusi keskusta näyttää. Kaupungin uudella tulevalla kaupunkikehitysjohtajalla on keskeinen rooli, ohjata se eurovirta tänne.

Miten sitten nämä ohi huristelijat saadaan meille pysähtymään? Se onkin tuhannen euron paikka. Kouvolan mahdin markkinoijat hoi, pitäisköhän enemmän kuunnella niitä äänenpainoja, joissa on taustalla todellista talenttia, taitoa tietoa ja tuhtia tarjontaa.? Tätähän slougani hapuiluun on jo kyllästytty.Se kamelin keksiminen on sitäpaitsi maksanut jo maltaita.

Lopuksi tuli kehuja Kouvolan kulttuuripalveluista ja yksipunttisten rautatienaisten valokuvanäyttelykin  sai ansaittua kiitosta. Tuleeko musta-valkokouvolan
idyllinen maaseutukappalan rautatien vetovoima viimein takaisin?

Teatteriin ja musiikkiin kuttuuritoimen tilaaja/tuottajamalli poikii nyt monelaista tähdellistä tarjontaa.Vaikka suuri yleisö ei olekaan vielä täysin sitä tajunnut. Tarjonnassa näyttää olevan jopa runsauden pulaa, kaikkeen laatutarjontaankaan ei riitä kulut kattavaa maksavaa yleisöä.

Kouvolan nähdään oikeassa valossa, kun pääkaupungista tullaan se meille uusin silmin kertomaan ja hyvä niin! Uskotaan uskotaan...

Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki

"OTTAKAA VASTAAN SIUNAUS!"

PAPPI SIUNAA KYLVETTÄVÄN VILJAN

Pappi toteaa jumalanpalveluksessa sunnuntaisin "Ottakaa vastaan siunaus!".

Kohu kirkon siunauksesta samaa sukupuolta olevien parisuhteelle tai kieltäytymisestä vihkimään heitä avioliittoon puhuttaa kansaa. On noussut melkoinen kalapaliikki joukkopako kirkon jäsenyydestä. On "otettu herneet nenään". Ihmiset ovat lienee  loukkantuneet kirkon linjattomiin kantoihin samaa sukupuolta olevien avioliittoasiassa.  Tehdään niin tai näin, aina tulee takkiin että ropisee!

Aika uskomaton juttu kaiken kaikkiaan. Kirkko on sittenkin vielä ihmisten mielissä keskellä kylää, toisin kun nykyisin saattaisi luulla. Körttinä tästä ilostun taas kerran!

Kristillisen käsityksen mukaan siunaus on Jumalan läsnäoloa ja huolenpitoa tässä maailmassa. Kristillisessä kirkossa siunaus liittyy tapahtumiin, joissa Jumalan rakkaus erityisesti näkyy maailmassa. Jumala siunasi ihmisen, kaiken elollisen ja koko luomakunnan sen jälkeen, kun hän oli päättänyt luomistyönsä. Tämä on se universaali  peruste sille. 

Siunausta voidaan toivottaa ja rukoilla myös yksityisessä sielunhoidossa ja muutoinkin ihmisten tavatessa toisiaan. Kaikille ihmisille voidaan toivottaa siunausta. Tällöin rukoillaan, että Jumalan hyvä tahto, siunaus, toteutuisi ihmisen elämässä. Ihminen voi puolestaan ottaa Jumalan siunauksen vastaan vain uskon avulla. Tämä ei ole vain tunnoton seremonia vaan siinä tapahtuu jotain suurta ja todellista?

Siunaus tulee aina perimmiltään Jumalalta. Siunaus on helppo yhdistää elämän myönteisiin asioihin. Ahdistuksen, kärsimyksen ja kuoleman äärellä ihmisen on vaikeampi nähdä siunausta. Kuitenkin siunaus voi olla silloinkin läsnä. Ristinteologian mukaisesti Jumala kätkeytyy joskus kärsimykseen ja kuolemaan.

Se ei ole yksiulotteista onnea ja hyvinvointia. Se on Jumalan läsnäoloa kaikissa elämän vaiheissa, myös tuskassa ja kärsimysten keskellä. Siunaus ja jumalallinen rakkaus kohdataan myös siellä, missä niitä ei osata odottaa. Tähän peilaten sukupuolineutraalin avioliiton siunaaminen papilta sopineen tähän ajatukseen? Jos kaapissa kärsiminen on vielä  tosiasia?

Ihminen voi siunata itsensä aamu- ja iltarukouksessa. Aterian aluksi voidaan lausua ruokarukous. Kristitty voi siunata itsensä tai toisia tekemällä ristinmerkin. Tällöinkin on kysymys Jumalan siunauksen välittämisestä.

Siunauksen ulkoisia merkkejä voivat olla myös käden päällepano tai käsien kohottaminen. Kätten päällepano on vanhakirkollinen siunauksen symboli, jota käytetään muun muassa kasteessa, konfirmaatiossa sekä papiksi ja piispaksi vihkimisessä. Nyt siis myös samaa sukupuolta olevat voidaan virallisesti siunata pariksi kirkon toimesta!

Kirkon palvelukseen astuva voidaan siunata tulevaan tehtäväänsä. Myös paikat ja rakennukset voidaan siunata kuten kodinsiunaamisessa tapahtuu. Tällöin niille ja niissä oleville ihmisille toivotaan Jumalan siunausta ja läsnäoloa. Lisäksi siunauksen avulla jokin asia tai esine voidaan erottaa jumalanpalveluskäyttöön. Siis miksi ei myös kahta tosiaan, tosin monien mielestä "sopimattomasti" rakastavaa ihmistä? Tämä ei ole kuitenkaan ongelmaton asia teologisesti?

Kaikkiin kirkon jumalanpalveluksiin ja toimituksiin sisältyy ihmisten siunaaminen. Jokainen messu ja jumalanpalvelus päättyy Herran siunaukseen, jolloin liturgi siunaa koko läsnäolevan seurakunnan Kolmiyhteisen Jumalan nimessä ja valtuutuksella.

Uudessa, vuonna 2003 hyväksytyssä Kirkollisten toimitusten kirjassa on runsaasti siunausluonteisia rukoushetkiä. Tämä kertoo osaltaan siitä, että siunaaminen on kirkon, pappisviran ja kristityn perustehtävä.

Ei kirkkomme ole runsaine  siunauksineen umpikujassa, painvastoin se on sen takia median häränsilmässä!Siunas on pohjimmitaan  hyvän Jumalan läsnäoloa maailmassa ja ihmisten elämässä.

Ei kai siinä mitään pahaa luulisi olevan, mutta mene ja tiedä; ihminen on melkoinen epeli! 

Ado Sakari Ala-Krekola

Kasarminmäki

KIRKOSTA HAETAAN TAHDOTONTA SEREMONIAMESTARIA...

KIRKON ELÄVÄ PERINNE ON SEN  VOIMA

Suomen luterilaisesta kirkosta on eronnut n. 22 000 jäsentä viimepäivinä nopeassa tahdissa.
Kansankirkolla on vielä merkitystä ihmisten tunteissa. Ajankohtaisen Kakkosen homo-ilta aiheutti lumipalloefektin. Kirkon vastaan panemattomaan seromoniamestrin rooliin halutaan nyt myös uusi uskomaton luku, vihkimys sukupuolineutraaliin avioliittoon. Se on jossain päätetty ajaa sinne seremoniakaavoihin vaikka väkisin, jos ei muuten ovet aukea. Kirkolta vaaditaan selkeää myönteistä kantaa asiassa.

Kirkonääni oli piispa Matti Repo, joka pyrki varovaisin  kielikuvin selvittämään kirkon olematonta linjaa, sen vain siunaavan myötäsuksien kannan. Kirkollahan ei ole yhtä virallista kantaa homoasiassa papistossaan, vaan siellä on koko sateenkaaren kirjo ääriliberaaleista kirkon vanhaan perinteiseen tiukasti herätysliikkeissä vallitsevaan tukkaan liperilinjaan. Kirkon kanta ei suoraan sido pappien käsiä. Sitä ei pidä näissä pakkokaavailuissa unohtaa.

Kansanedustaja Päivi Räsäsen tiukka asialinja,  perinteinen miehen ja naisen

avioliittokanta miellettiin kirkon viralliseksi kannaksi. Arkkipiispa Kari Mäkinen väläytti julkisuudessa virkakieltoa niitä papeille, jotka suostu samaa sukupuolta olevia siunaamaan kirkossa parisuhteeseen. Piiskako on piispan lääke, "perusongelmaan" ikivanhaan pappien "vapaaseen" opin mukaiseen vakaumukseen Jumalan edessä?

Onko tulevaisuudessa enää tilaa niille toisinajattelija papeille, jotka pitäytyvät pieteetillä Raamatun mukaiseen oppiin kristillisestä avioliitosta. Lapuan hiippakunnan synodaalikokouksessa syntyi kirkollisissa piireissä pieni kohu. Teologian tohtori Miikka Ruokanen latasi puheessaan perusteellisen analyysin länsimaisen kristillisyyden tilasta. Kirkko pyrkii sopeutumaan joustavasti maailmaan menoon, luopumalla ja jopa häveten muka liian paljon "yhteiskunnallisia" epäkohtia sisältävästä ohjenuorastaan Raamatusta.

Länsimaisessa teologiassa huomio on kiinnittynyt kokonaan maallisiin teemoihin. Uskomme näennäistyy, jolloin Jumalakin tuli vain näennäisesti ihmiseksi. Tällainen on uskoa "ikään kuin" tosiin asioihin, jotka eivät aivan oikeasti olekaan totta. Eivät ainakaan samassa merkityksessä, miten pidämme useimpia maailman ilmiöitä tosina. Tälläinen sekulaari ajattelutapa johtaa yhä syvenevään  seremoiniamestrin rooliin. Ollaanko yhteiskunnallisen paineen edessä taipumassa tähän outoon sateenkaari kaapuun? Protestanttinen kirkko on hukannut yhteiskunnallisen vastapoolin asemansa, kriittisyytensä armottomaan jumalattomaan menoon?

Tämä on vastakohta sille alkuperäiselle realismiin pohjautuvalle ajattelutavalle, jonka mukaan Jumala on Jeesuksessa Kristuksessa astunut ihmisyyteen, lihaan, historiaan. Konkreettiseen aineelliseen maailmaan yhdistääkseen meidät katoamattomaan elämäänsä. Tämä on kristinuskon ydinasia.Tästä aidon kirkon perustasta ei pitäisi koskaan luterilaisessa kirkossakaan luopua!

Jumalan pojan inkarnaatioon perustuva kristinusko on erittäin aineellinen, materiaalinen uskonto, kristinuskon väitteet ovat tosia totuuden ja tiedon kaikilla eri tasoilla. Jos ne ei ole tosia todella, voi kirkko sulkea ovensa, sillä ei ole sille enää annettua alkuperäistä tehtävää.

Kirkon soisi olevan alkuperäiselle ajatukselleen uskollinen oikea kansankirkko, josta nousee myös rakkaus ja armon vaatimus kaikkia lähimmäisiä kohtaan. Se on totta sen pohjimmaisessa kaikista aseista riisuvassa paljaudessaan, ihmisyyden
syvimmässä mielessä. Kaikki olemme täysin armon varassa!

Kaikille paikkoja riittää kaikille tilaa on ja todella paljon sukupuolineutraalissa  kansankirkossamme! Näinkö tullee lopulta tapahtumaan se suuri luopumus?

Ado Sakari Ala-Krekola

Kasarminmäki

KOUVOLAN ARVOT ON YHDESSÄ PUNOTTU OHJENUORA

KAUPUNKILAISEN PARAS ON TÄRKEIN ARVO KOUVOLASSA?

Uuden Kouvolan kunnianhimoiset arvot on nyt kirjoitettu ja kuulutettu kymmelle tulevalle vuodelle.Tärkein niistä on päätetty juhlava määrite "Kaupunkilaisen Paras". Kouvola on elinvoimainen ja kestävällä tavalla uudistuva luontokaupunki. Tämähän on realismia jos mikä, ei utopinen utupilvi laisinkaan! Tämän oivaltaminen ei varmaan ole maksanut mitään? "Täällä on hyvä elää, asua ja tehdä työtä".Tuosta voidaan olla kai samaa mieltä? Se ei nostata varmaankaan  vastarintaa, ainostaan tähdellisen kysymyksen mikä se kaupunkilaisen paras kulloinkin on?.

Kouvolan kaupunkia on tähän mennessä ohjannut siirtymäkauden päämäärät ja sen vaatimat osviitat.  Uuden strategian kerrotaan olevan on kuin hyvin viitoitettu polku tulevaisuuteen. Se on hyvä pohja "maaperä" kaikkeen iloiseen hikiseen uurastukseen, kuin Repovedellä suurella porukalla vaellettaessa ikään!. 

Arvot on laadittu yhdessä  ja ilmeisen peripohjisesti harkiten!. Niistä avautuukin arvonsa tunteva moderni uudistustahtoinen uusi uljas kiehtova tavoiteltava kaupunki. Kyllähän tälläistä paperia on meidän kaupunkilaisten ilo lukea. Kokonaan toinen asia kuinka nuo kaunolauseet toteutuu käytännän kuntapolitiikassa?

Uudistettu kaupunkistrategia hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 30.8.2010. Kuinka nykyinen talousvaje syö niistä huokuvaa hyvää tahtotilaa, kansalaisiin vetoavaa karsimaa, on mielekiintoista seurata. "Kiikarit" kannattaa nyt putsata tarkasti, olkaamme ajanhermolla tässä tuiki tärkeässä asiassa.

"Kaupunkistrategia sisältää työyhteisön arvot ja tulevaisuudenkuvan vuodelle 2020. Strategian jalkautus tapahtuu uudenlaisen "jalkautusmallin" mukaan. Keskeinen väline on yhdessä tehty arvokirja. Toimielimet, kaupungin virkamiesjohto ja henkilöstö tekevät matkaa yhdessä. "Käymme yhdessä ain, käymme aina rinnakkain, vaikka esteitä on joskus tiellä kohtalon!"

"Henkilöstön osaaminen ja kokemus ovat ratkaisevan tärkeitä yhteisten toimenpiteiden suunnittelussa". Näillä eväillä mennään kohti tuulista tulevaisuutta, yhteistyössä henkilöstön ja päättäjien kesken. Toivotaan parasta eikä pelätä mitään, kai Kouvola-paperikin toteuttaa myös tätä tavoitetta?.

Rohkea välttämätön uudistuminen muodostaa jännitteen  turvaisan muuttumattoman lintukotokunnan kanssa. Jos uudistetaan asioita "liian" rohkeasti, kärsikö silloin toiminnan luotettavuus ja turvallisuus?. Jos asetetaan luotettavuus ja turvallisuus aina etusijalle, ei uskalleta tarpeeksi uudistua?. Tämä on nyt polttava pohdittava  ratkaistava yhtälö. Kun 22 miljoonan kokonaisvaje on neljän (4) vuoden janalla tietääkseni tasattava kuntalain mukaan.

Meidän on löydettävä tulohin sopeutettu tasapaino ja oltava kuitenkin vastuullinen palveluiden kuntalain mukainen tilaaja/tuottaja. En puolusta tippakaan perinnöksi satua paisunutta pullataikina kaupunkia, vaikka Äiskän lämmin pulla olikin parasta maailmassa lapsuudessani. Välttämättömät talouden  kipeätkin peliliikkeet olisi tehtävä ja säilytettävä silti kuitenkin tekemisen meinki ja kilpailukykyinen laatu peruspalveluissa.? Se lienee oikea arvokas tasapainoinen tie, tulevaan uuteen uljaaseen Kymijoen kaupunkiimme?.

Arvojen kirjaaminen saattaa tuntua meistä vain  hyvää ajatusta ajavaa juhlapuhe löpinää, joissa ei ole aineksia oikeaan elämään. Ilman mitään yhdessä sovittuja  arvoja ollaan helposti tuuliajolla, kuin Riitamaa sodassa... Siinä ilmastossa toimii helposti vain lyhyt näköinen lähes sokea step by step politiikka, saatta tulla noutaja kotiin ensi vaaleissa monelle valtuutetulle.

Kaupungin arvot ovat päätösten eettinen selkäranka ja ohjenuora oikeudenmukaisille laajasti kaupunkilaisten hyväksymälle menolle.
 
Arvollinen elämä on arvokasta ei siitä mihinkään pääse!

Ado Sakari Ala-Krekola
Kasarminmäki