Tämä vuosi 2010 on Euroopa Unionin ja myös Kouvolan köyhyyden ja
sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi. Köyhyys ei ole häpeä vaikka se rikkaita naurattaa. Köyhälle ja syrjäytyneille ihmiselle se on kuitenkin erittäin vakava paikka. Se merkitsee kituvaa elämää sosiaalituen turvi ja kaikenlaiseten päivittäistä kamppaliua köyhyyden seuraamuksien kanssa. Ihmisen sosiaalisetsuhteet kuivetuu, koska rahaa ei riitä kuin yksin kotona nökköttämiseen. Pikavippit on vipu totaaliseen vararikkoon!
Tällä vuosituhannella köyhyysraja on tullut Suomessa vastaan myös työssä käyville ja erityisesti lapsiperheille. Tämä kurjistumis kehitys olisi saatava Suomessa katkaistua ja kuten Euroopan Unioni edellyttää jo tänä vuonna. Kuka tähän uskoo, tuskin kukaan , jos uutisia finanssikriisistä on tullut kuunneltua. Tavoiteet on kuitenkin hyvin asetettu. Onko tahtoa korjata asiaa ..Tuskin!
Euroopan unioni on yksi maailman vauraimmista alueista, mutta sen
kansalaisista 17 prosentilla on niin rajalliset resurssit, etteivät heidän varansa riitä edes perustarpeisiin. Suomessa vuosituloiltaan köyhyysrajan vuosituloiltaan 13100 euron alapuolella elää 700 000 henkeä eli 13.2 prosenttia koko väestöstä. Sosiaalisen turvaverkon reijät ovat Suomessa 20 vuodessa suurentuneet erittän paljon, meillä on kohta omiakin kansalaisia kaduilla romaaneiden lailla käsi ojossa. Näkyvä köyhyys ja jopa kerjääminen on pian arkipäivää, jos selkeitä parannuksia elioloihin tai sosiaaliseen perusturvaan ei saada.
Köyhyys yhdistetään usein kaukaisiin kehitysmaihin, joissa ruoan ja puhtaan veden puute ovat monille arkipäiväisiä haasteita. Köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen koskettavat kuitenkin myös Eurooppaa erityisesti idässä ja Suomeakin monilla kipeillä tavoilla. Meillä tilanne ei ehkä ole yhtä äärimmäinen, mutta totaalista pysyvää syrjäytymistä periytyvää köyhyyttä on silti mahdoton hyväksyä. Yhden ihmisen köyhyys ja syrjäytyminen merkitsee koko yhteiskunnan köyhyyttä. Eurooppa voi olla vahva vain, jos jokaisen yksilön potentiaali toteutuu. Suomi on ollut vertailussa tähän asti aika vahvoilla, koska hyvinvointivaltion alasajo on saanut sosiaalisen hyvinvoinnin kannattajat erityisesti sydämekkäät naiset, ne sosiaali- tantat, liikkelle yli puoluerajojen vastustamaan tätä 90-luvulla alaknutta kurjistumiskehitystä.Kunniotan heitä suuresti sillä miehinen sokea teknokratia ajattelu ei "lillukanvarsia" varjele.
Köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen ei ole ihmeratkaisuja. Varmaa on kuitenkin se, että ilman Sinua ja sosiaalista omaatuntoasi emme voi voittaa taistelua kurjuutta vastaan. Meidän kaikkien on aika uudistaa sitoumuksemme yhteisvastuuseen, sosiaaliseen
oikeudenmukaisuuteen ja suurempaan yhteiskunnalliseen osallisuuteen so. vastuulliseen kasalaisuuteen.. Kun kerran meillä on Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoden siunattu aika. Suomessa on korkea aika tehdä huomattavia parannuksia perusturvaan, 800 euroa on hyvä tavoite. Erityisesti köyhyysrajan alapuolella olevien lapsiperheiden tukiin olisi saatava pikahoitoa esim.. tulosidonnainen köyhyslisä olisi paikallaan.
Yksi Euroopan Unionin tärkeimmistä arvoista on laaja kaikkia koskeva solidaarisuus so. nykytermein yhdenvertaisuus yhteisvastuu. Itä Euroopan romaanien kauhea tilanne, avoin väkivaltainen kohtelu, koulu- ja osto- sahkö- kieltoineen ja päälle sylkeminen ja kahviloita häätäminen ja koiriksi nimittely on sivistyneen kristillisen Euroopan häpeätahra. Tämä avoin etninen, taivaaseen asti huutava epäkohta on EU tuin puhkaistava! Unionina kohtaamme myös talouskriisin yhdessä. Solidaarisuus tarjoaa tukineen turvaverkon jokaiselle meistä. Ainakin pitäisi turvata.Syrjäytyneiden akanvirta (myös syrjäytyneiden paluupuro) tarkoittaa syrjäytyneiden muuttovirtaa maaseudun muuttotappiosta kärsiviin kuntiin ja mustalaisten osalta päämärättömään vaelteluun muihin Euroopan maihin kuten Suomeen kerjäämään!.
Ilmiö on tullut Suomessa esiin 2000-luvulla, mutta sitä ei ole vielä tarkemmin
tutkittu. Ilmiössä nuoret ja työikäiset muuttavat opiskelujen ja töiden perässä maakuntien kasvukeskuskaupunkeihin. Kasvukeskuksissa vuokrat kohoavat muuttoliikkeen vuoksi ja syrjäytyneet eivät niitä enää pysty maksamaan sosiaalituella. Syrjäiset kunnat, joissa on edullisia vuokra-asuntoja, saavat uusiksi asukkaikseen syrjäytyneitä, jotka kuluttavat paljon yhteiskunnan palveluja, koska tämä on heille ainoa vaihtoehto asunnottomuudelle. .
Ilmiö perustuu edullisiin vuokra-asuntoihin. Näitä tulee kahta reittiä.
Ensinnäkin nuorten ja työikäisten jäljiltä jää tyhjiä julkisia vuokra-
asuntoja, joskus jopa kokonaisia kerrostaloja, joita ei ole helppo saada kaupaksi tai vuokrata. Näinpä vuokria joudutaan laskemaan hyvinkin alas vuokralaisten houkuttelemiseksi.. Halvat vuokrat houkuttelevat ihmisiä jopa toiselta puolelta Suomea.
On toinenkin reitti, mitä kautta edullisia vuokra-asuntoja saadaan.
Liikemiehet ostavat huonokuntoisia ja syrjäisen sijainnin omaavia vanhoja kouluja ja muita suuria rakennuksia. He peruskorjaavat nämä talot edullisesti vaatimukset täyttäviksi syrjäytyneiden asuntoloiksi. Tämän jälkeen liikemiehet etsivät kuntien sosiaalivirastojen kanssa näihin taloihin sellaisia asukkaita, jotka ovat olleet häätökierteessä kuntien vuokra-asunnoista. Kunnan vuokra-asuntoja halvemmat asunnot aiheuttavat harmaita hiuksia kunnanihmisille. Moniin syrjäisiin kuntiin kerääntyy epämääräistä väkeä. Kunnalla sosiaali- ja terveysmenot kasvavat, maine heikkenee ja työttömyystilastot huononevat. Ilmiöllä on vaikutuksensa myös vuokrataloihin.Asukkaat lähtevät kunnallisista vuokrataloista edullisempiin asuntoihin.Kunnille tulee paineita laskea kunnallisten vuokra-asuntojen hintaa, pitää asunnot tyhjillään tai purkaa ne kalliilla rahalla.
Monien pienien kuntien suunnitelmat pysyä hengissä saamalla asukkaikseen rauhallista ja idyllistä ympäristöä kaipaavia eläkeläisiä menevät pieleen. Lisäksi kunnissa työllistyystilastot synkkenevät ja sosiaalipalvelujen menot kasvavat, koska uudet asukkaat ovat pitkäaikaistyöttömiä. Alkoholin suurkuluttajat," pultsarit" syrjäytyneen alkoholistit, ovat taas ilmaantuneet kirkonkylien ja kaupunkien puistoihin.
Syrjäytyneiden akanvirta kertoo myös siitä, että monet kunnat eivät
mielellään halua tarjota asuntoja kaikkein köyhimmille ihmisille. Tässä näkevät liiketoiminnan mahdollisuuden monet yrittäjät, joille pahinkaan häirikkö ei ole epätoivottu asukas.
Ilmiössä on myös positiiviset puolensa. Halpa vuokrataso parantaa
syrjäytyneen väestönosan tilannetta. Uudet asukkaat lisäävät lähikauppojen ja joukkoliikenteen käyttöä ja pitävät nämä palvelut toiminnassa syrjäseudullakin. Syrjäytyneiden muuttaminen suurista kaupungeista maaseudulle vapauttaa myös asuntoja kasvukeskuksista, joissa kysyntä vuokra-asunnoista on suurta.
Paljon puhutulla hyvinvointi yhteiskunnalla on myös pahoinvoivat
toisenlaiset, avoimet kärsivät syrjään vetäytyvät kasvonsa. Kaveria ei jätetä sanottiin muinoin sotaveteraaneille. Oliskohan kaivettava se loistava sanonta naftaliinista ja otettava käytäntöön nyt köyhyyden ja syrjäytymisen estämiseksi yhteiskunnassamme. Vai mitä Te ajattelevat arvon kansalaiset tuumaatte - Suomi nousuun myös lähimmäisiämme uhkaavasta köyhyyden suosta, vai seuraammeko vain kyynisellä kylmällä katseella.
Ado Sakari Ala-Krekola
Kouvola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti