Minua on jäänyt kiikastamaan yksi merkillinen akateeminen asianhaara. Se on tämä: meiltä Suur-Kouvolasta otettiin pois Helsingin yliopiston alainen kielenkääntäjäkoulutus. Se tuli yllättäen ihan puun takaa, kuin pesäpällo Taulasalon Pekan päähän keskuskentällä 70-luvulla mestaruusottelussa. Me olimme kuohuksissa kuntaliitoksen pyörteisissä koskissa emmekä kiinnittäneet huomiota akateemiseen myyräntyöhön sen taivaallista hetkeä. Silloin iski salama kirkkaalta taivaalta meidän onneemme ja yllätti meidät kaikki. Eihän siinä muuta voinut kun luovuttaa hieno saalis Helsingin herroille takaisin... Voi harmin harmin, hitsin hitsi!
Miten nyt sivistys makaa suurkunnassa? Ilman kielellistä sivistystä ei ole tapain jaloutta ja koreaa käytöstä, vaan vallitsee yksipuinen punaniskaterrori.
Olin ihan sanaton asiani suhteen... mutta nyt päätin kirjoittaa viestini teille kaikille kouvolalaisille, sisään kirjoitettuna kansalaisen visioonina, mikä lie se hieno sivistyssana onkaan, ja lausua hartaana toivomuksena kuin Jumalalta anoen. Kuin Nummisuutarin Esko kalliiseen aviosäätyyn astuessaan..Ei enempää eikä vähempää kuin tehdään Kouvolasta aito yliopistokaupunki viiden vuoden sisällä.
Ei mikään muu asia herätä Kouvolaa tästä henkisen alimittaisuuden traumaattisesta kauhu-unesta kuin aito oikea Helsingin yliopiston laitos kaupungissa. Rakkaan tyttöystävämme neiti Kouvolan helmassa. Oikea kampushan siitä tulisi ja hieno tulisikin Otamäen teekkareiden tai Porthanin lukutoukkien tapaan. Näin sen olen mielessäni ajatellut, onhan oma rakas tyttäreni Joensuun yliopistossa lukemassa suomen kieltä ja kirjallisuutta. Joten puhun omassa asiassani. Hän valmistuu kenties filosofian maisteriksi kahden vuoden sisällä. Jatko-opintona hänellä on opinto-ohjaajan pätevyys. Olen ohjannut iskä-mentorina häntä tähän onnellisten tähtien suuntaan, ja hyvin on tyttö neuvojani kuunnellut. Ollut hyvin edistyksissä, joskin olen joutunut olemaan joskus luja hänen suhteensa. Isän kunnioitusta kun ei ilmeisesti opeteta enää lukioissa lainkaan, vaan jotain ylimalkaista elämätietoa.
Joensuu on pieni kaupunki, mutta se on henkisesti Turun suuruinen, ehkä suurempikin aatteen hengen palossa ja leiskuvassa ihanassa karjalaisuudessaan ylivoimainen. Kaikkien pienten kaupunkien painisarjassa kuin liehuva liekinvarsi Riitta Uosukainen siinä kaikessa naiseudessaan, jota me kaikki salaa ihailimme ja ihailemme monet julkisestikin, kuten minä vieläkin, etelän tyttöjä on. Heillä pohjoiskarjalaisilla on ollut Joensuun yliopisto jo pitkään. Meillä oman turhuuden turisijoilla ei ole mitään aatteen ja tiedon Sampoa, vain omat heikot kätemme, ja sen olemme itse ansainneet, olla saamatta edes ahjoa, jossa sen voisimme takoa, sivistyksen voimakkaan auran, meiltä otettiin kielten rikkauden repaleiset rippeetkin pois! Olemme kuin Job, ryvemme tuhkassa ja tomussa sokeina valittaen rahattomuuttamme kaikille.
Valitamme myös menneisyyden oikeutettuja menetyksiämme, kuten kuolleet kunnat. Kun pitäisi ottaa rivakka suunta kehitykseen ja jaloon tiedon pohjattomaan janoon. Nousta vapaaseen akateemiseen pyrkimykseen.
Miten se Sampo meille sitten tänne uutuuttaan hohtavaan saliin saataisiin? Onhan meillä oiva työkalu käyttää vipuna nimeltä valtion hajasijoittamispäätös. Sen traktorin pukilla ja peräkärryssä se laitos voitaisiin meille tänne Kouvolaan ajaa, ehkä aika vaivattakin. Sopii sopivasti kaikkien siltojen alta, vaatii kuitenkin yökuljetuksen rauhan. Kunhan saamme Lauri Lamminmäen ja kaupunginhallituksen, kaupunginvaltuuston, koko virkamieskunnan, kaikki kaupungin työntekijät ja lautakuntien jäsenet mukaan yliopistotalkoisiin. Ja yksi on joukosta poissa. Yhtenäinen joukko, eli kaikki uuden Kouvolan asukkaat vauvasta vaariin mukaan tähän suureen sivistyneeseen hankkeeseemme. Saada rakkaat nukkavierut Kouvolassa ahkeroimaan. Oppivainen poika ja tyttö yliopistokaupunkien jaloon kastiin ja salaisuuksien veljeskuntaan ja sivistyneeseen sisaristoon. Taataksemme Kouvolan menestyksen Suomessa ja koko Euroopan unionissa, sen kaikkien kultaisten tähtien alla, ja sen myös uskon.
Ado Sakari Ala-Krekola
Sivistykseen uskova
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti